Antero Heikkinen julkaisi jo 1988 runsaasti kiitosta saaneen ja huomiota herättäneen Kirveskansan elämää -teoksen, jossa hän käsitteli Kuhmon kaskikulttuurin ihmisten taistelua esivaltaa vastaan 1800-luvun alussa. Kirja sai 1997 jatkokseen Kirveskansan murros -teoksen, jossa kuvattiin suurten kato- ja kuolonvuosien aiheuttamia muutoksia kuhmolaisessa yhteisössä 1830-luvulla.
Nyt ilmestyvä Kirveskansa ja kansakunta päättää kolmesta itsenäisestä teoksesta muodostuvan trilogian. Nyt Heikkinen kertoo kuhmolaisista 1800-luvun jälkipuolella, jolloin Suomessa käynnistyi voimallinen uudenaikaistuminen ja jolloin alkoi rakentua suomalainen kansakunta. Muutoksilla oli syvälle ulottuva vaikutus kirveskansan elämään. "Vanhan maailman" korvautuminen uudella oli kivulias prosessi, mutta se tarjosi myös uudenaikaisia mahdollisuuksia. Trilogia on saanut komean päätöksensä.