Uusi talous käyttää paljon uusia sanoja - tai koostuu niistä (varsinkin suurista). Mutta mitä ne tarkoittavat? Mitä ovat "palaveri", "visio", "brändi", "tiimi" tai "optio"?

Moni tietää kyllä, että tiimi viittaa joukkoon yhteistyötä tekeviä ihmisiä. Vaan onko tiedossa, että alkuperäinen muinaisenglannin käsite viittasi joukkoon iestettyjä eläimiä? Ei ole etäällä se johtopäätös, että tunnistamattomiksi jääneillä alkuperäisillä merkityksillä on taipumus kulkeutua käsitteiden mukana nykypäivään. Vai tunteeko joku tiimin, joka ei olisi joukko managerin piiskaamia iestettyjä eläimiä?

Koska talous on yhä käsitteellisempää, merkitystaloutta tai huomiotaloutta, on sen tarkastelunkin lähdettävä käsitteistä ja niiden merkityksistä. Se edellyttää puolestaan tinkimätöntä etymologista työskentelyä.

Toki tiedämme vanhastaan, ettei töissä ole aina hauskaa. Nyt tiedämme myös syyn. Etymologinen tarkastelu osoittaa työn, muun ohella, myös paikaksi, "johon pikkurikolliset on suljettu".

Tuomas Nevanlinna ja Jukka Relander avaavat meille työn sanaston sen koko hämmentävässä logiikassa. Työ ja talous avautuvat todellisesta, alkuperäisestä ja totuudellisesta olemuksestaan käsin tavalla, joka on tuttu arjesta, mutta ei välttämättä osavuosikatsauksista.

Työn sanat -kirjan hätkähdyttävä väite on, että uuden talouden ja uuden työn myötä kapitalismi on palaamassa etymologisille juurilleen. Niihin on perehdyttävä nyt, meillä ei ole hetkeäkään hukattavanamme. On kiire!