Helsingin taistelujen jälkeen saksalaiset ottivat Santahaminan haltuunsa huhtikuussa 1918. Suomenlinnaan, Santahaminaan ja Katajanokalle perustettiin vankileirit. Vainajia riitti Santahaminan hiekkaan. Vankileirien ja hautausmaiden synkeät tarinat haudattiin pitkäksi aikaa.

Saarella toimi saksalaisia, ranskalaisia ja englantilaisia neuvonantajia, syntyi suuri suomalainen varuskunta, jonka alkuajan tehtäviä oli Sörnäisten valtaaminen. Helsingin ensimmäinen maalentokenttä oli Santahaminassa. Saarella korjattiin lentokoneita ja rakennettiin radiolaitteita sekä vastattiin Suomen ulkomaan radioyhteyksistä. Suomen ensimmäiset panssarivaunut harjoittelivat Saharassa. Santahaminan ilmatorjuntayksiköt olivat ratkaisevassa asemassa torjuttaessa Stalinin Helsinkiin suuntaamat suurpommitukset helmikuussa 1944.

Vuosikymmenien aikana saarella on toiminut kymmeniä joukko-osastoja ja laitoksia. Siellä on koulutettu satoja tuhansia sotilaita. Santahaminan varuskunnan tehtävä on edelleen suojata valtakunnan rajalla olevaa Helsinkiä. Santahamina on myös Helsingin eteläisin kaupunginosa, jossa asutaan, työskennellään ja opiskellaan.

Kolmen vuosikymmenen arkistojen selvittämisen ja verkostotyöskentelyn tuloksena syntynyt kirja on tietopaketti ja jännityskertomus Suomen sotilashistoriasta. Kirjassa on paljon uutta ja hätkähdyttävää tietoa sekä yli 400 historiallista kuvaa ja karttaa. Mukana ovat myös vuoden 1989 neuvostoliittolaiset sotilaskartat Helsingistä sekä kuvitetut artikkelit pääkaupungin ohjuspuolustuksesta kylmän sodan aikana. Salaperäisen ja puomilla suljetun Santahaminan tulevaisuudesta ollaan montaa mieltä. Kirja tarjoaa ainutlaatuista taustatietoa Santahamina-keskusteluun