Svetogorsk ja Kostamuksen vuoriteollisuuskombinaatti olivat Suomen rakennushistoriassa jättiläismäisiä miljardiprojekteja. Tapahtumien ytimessä oli nuori rakennusinsinööri Risto Kangas-Ikkala. Hänet nimitettiin projektit toteuttaneen Finn-Stroin toimitusjohtajaksi 34-vuotiaana vuonna 1972.

Kostamus oli Suomen kaikkien aikojen suurin ulkomaanprojekti, jossa oli mukana tuhansia työntekijöitä ja yrityksiä. Projektin mittakaavaa kuvaa se, että yksistään tarjoustyötä tekemässä oli 23 konsulttitoimistoa.

Kohtalona Kostamus kuvaa rakentajien kulta-ajan 1970- ja 80-lukujen toimintakulttuuria ja tapahtumia Suomessa ja Neuvostoliitossa. Mukana ovat tuon ajan vuorineuvokset - mm. Kauko Rastas, Armas Puolimatka, Kauko Maijala, Antti Pelkola ja Aarne J. Aarnio. Nykypäivän kilpailusäädökset eivät häirinneet menoa ja maan tapaan kuului myös rankka alkoholin käyttö. Värikkäät rakennusruhtinaat keräsivät miljardien voitot. Rahoilla ostettiin kymmenittäin pieniä rakennusyrityksiä ja tonttimaata. Tämä kiihdytti rakentamisen ja koko talouden ylikuumenemista ja edesauttoi Suomen ajautumista syvään lamaan 90-luvun alussa.

Kirja rikkoo vanhoja käsityksiä siitä, että Svetogorskin ja Kostamuksen miljardisopimukset olisi saatu Suomeen vain presidentti Urho Kekkosen avulla. Kekkosen poliittiset väliintulot erityisesti KGB:n edustajanakin Suomessa olleen suurlähettiläs Vladimir Stepanovin avustuksella ajautuivat tylysti karille. Sopimuksiin päästiin lopulta kaupallisten neuvottelujen ja suomalaisten nuorten insinöörien osaamisen, ei politiikan avulla.