Elämänvirrassa-kaksoiselämäkerta kertoo 1900-luvun varhaisiin modernisteihin ja samalla boheemiin taiteilijasukupolveen kuuluvasta taiteilijaparista Alvar ja Ragni Cawénista ja heidän lähipiiristään.

Alvar (1886-1935) ja Ragni (1891-1981) solmivat avioliiton vuonna 1924. Avioliittoa kesti vain yksitoista vuotta, se päättyi äkillisesti Alvar Cawénin saamaan sydänkohtaukseen. Ragni Cawén, joka oli lopettanut taiteellisen työnsä naimisiin mentyään koska halusi antaa kaikkensa miehelleen ja heidän pojalleen Matille, teki seuraavina vuosina suuren työn järjestäessään miehensä muistonäyttelyitä ja luetteloidessaan tämän teoksia. Myöhemmin hän palasi maalaamisen pariin ja teki pitkän ja tuotteliaan taiteilijanuran.

Cawénien läheisimpiä ystäviä olivat taiteilijaparit Marcus Collin ja Eva Törnwall-Collin sekä Viktor Jansson ja Signe Hammarsten-Jansson. Taiteilijatoverit kokoontuivat mielellään Cawénien vinokattoiseen ullakkoateljeehen, joka oli Alvarin ja Ragnin yhteinen luomus taideteoksineen, itse suunniteltuine ja vanhoine talonpoikaisine huonekaluineen ja Ragnin kutomine tekstiileineen.

Vaikka Cawénien yhteinen taival jäi lyhyeksi, se on tärkeä osa maailmansotien välistä taidehistoriaamme. Keskeisen osan kirjassa saa sen vuoksi heidän elämänpiirinsä taiteilijatovereineen.

Alvar Cawénin merkitys taiteilijana ja opettajana Taideyhdistyksen piirustuskoulussa oli suuri. Hän opiskeli useita vuosia Ranskassa ja oli yksi ensimmäisistä kubisteista Suomessa. Tärkeintä hänen taiteessaan oli kuitenkin aiheen herättämä tunne; monille maalauksille on ominaista miltei pakahduttava ymmärrys ihmisen pohjimmaisesta surumielisyydestä.

Aikalaiskriitikot yrittivät tehdä Ragni Cawénista miehensä kopiota, mutta Ragnista kehittyi täysin omanlainen taiteilijapersoonallisuus. Alvar oli vakava, hillitty ja ankara tutkija, Ragni taas rehevä värien ja siveltimien käyttäjä. Yhteistä molemmille oli kuitenkin se, että kumpikaan ei innostunut abstraktista taiteesta, vaan esittävä aihe oli heille aina tärkeä.