Sekä katolinen Eurooppa että kirkko astuivat reformaatioliikkeen myötä uudelle ajalle. Martti Lutherin 1520-luvulla aloittaman liikkeen ajatukset rantautuivat nopeasti myös Ruotsi-Suomeen, mikä on painanut yhä näkyvät jälkensä pohjoismaiseen elämään, kulttuuriin, identiteettiin ja ajatteluun. Kirkon reformoimisen myötä reformoitui myös paljon muuta.

Mutta millaista oli se katolinen teologia, joka ei Lutherille kaelvannut? Millaista uskonnollista liikehdintää tuohon aikaan esiintyi? Entä miltä reformaatio näyttää sosiaalisena liikkeenä ja mitkä olivat sen vaikutukset Ruotsin politiikkaan ja suomalaisuuteen? Millaisin ajatuksin Mikael Agricola palasi Wittenbergistä kotimaahansa? Mitä Lutherin ja Agricolan seuraajat tekivät?

Reformaatio on tutkimuskohde, joka yhdistää paitsi monia teologisia tutkimussuuntauksia, myös useita eri tieteenaloja. Käsillä olevassa kokoomateoksessa asiantuntijat valaisevat tätä ilmiötä useasta näkökulmasta. Artikkeleissa kuvataan reformaation teologisia, uskonnollisia ja sosiaalisia ulottuvuuksia samoin kuin sen poliittista merkitystä Ruotsissa ja Suomessa. Kirjoittajat nostavat esiin piirteitä keskeisten henkilöiden toiminnasta aina Lutherista ja Melanchthonista Osiaderiin ja Chemnitziin sekä Mikael Agricolasta ja Olaus Petristä Erik Sorolaiseen. Näin teos liittyy osaltaan sekä Mikael Agricolan päättyneeseen juhlavuoteen että alkaneeseen Luther-vuosikymmeneen.