John Nash sai vuoden 1994 taloustieteen Nobelin-palkinnon 1950-luvulla julkaistuista uraauurtavista tutkimuksistaan, jotka osaltaan vaikuttivat täysin uuden matematiikan alan, peliteorian, syntyyn. Nashin töiden tekemisen aikaan peliteoria oli varsinkin kylmän sodan analyytikoiden, mutta myös matemaatikoiden suosiossa muutaman vuoden. Se kuitenkin unohtui pariksikymmeneksi vuodeksi.

Peliteoria nousi uudelleen varteenotettavaksi tieteelliseksi teoriaksi 1970-luvulla, kun evoluutioteoreetikot alkoivat soveltaa sitä elämänkuvauksiinsa. 1980-luvulla taloustieteilijät keksivät sen mahdollisuudet omalla alallaan. Ja nyt sitä käytetään miltei kaikkialla, missä joudutaan pohtimaan käyttäytymistä ja riskejä.

Uusia piirteitä peliteoriaan ovat tuoneet neurotieteilijät jotka seuraavat pelaajien aivotoimintaa, antropologit jotka pelaavat pelejä primitiivisten kulttuurien parissa, biologit jotka pyrkivät selittämään kielen alkuperän ja matemaatikot jotka pelaavat pelejä ymmärtääkseen sosiaalisten verkostojen luonteen.

Yksi tätä laaja-alaista työtä yhdistävä piirre on tutkijoiden ikiaikainen yritys ymmärtää ihmisen sosiaalinen käyttäytyminen, "luonnon koodi". Tämä teos kuvaa peliteorian yhteyksiä biotieteisiin, sosiaalitieteisiin ja fysikaalisiin tieteisiin ja näyttää, että John Nashin johtamat peliteorian teoreemat voivat hyvinkin avata uuden, kenties ratkaisevan tien luonnon koodin kuvaamiseen.

Tom Siegfried on Dallas Morning Star -sanomalehden tiedetoimittaja.