Siirin isä on korviaan myöten uppoutunut uuteen harrastukseensa: hän tutkailee taivasta kaukoputkella. Isä kertoo myös Siirille tähdistä ja planeetoista, ja mainitsee, että kaikkein kirkkaimpana tuikkii Sirius-niminen tähti. Sehän on melkein kuin minä! tyttö hämmästyy.

- Minulla on oma tähti, Siiri leuhkii parhaille ystävilleen, pikku-Otolle, keski-Otolle ja iso-Otolle. Otot eivät kuitenkaan usko Siiriä, joka joutuu todistamaan väitteensä todeksi. Mutta mitä tapahtuu, kun taivas menee pilveen eikä Sirius-tähti näyttäydykään? Ja miksi Siiri kutsuu tähteä tuhmaksi?