Vaikka oma isä on sosiaalinen ja vilkas voi itse olla ujo. Toisten lasten kanssa leikkimisen sijasta olisikin hauskempi häipyä koiran ja leikkiveneen kanssa omille teilleen. Etsimään kauniita kiviä. Ja tuolla, merenpinnan alla, uiskentelee hauki joka etsii tätiään, ja siellä vietetään juhlia joissa soi vaimea, ihana musiikki. Sellaisiin juhliin tarvitsee mennä vain jos itse haluaa. Ja kenties meren limaisuus ei olekaan niin vaarallista?

Lena Frölander-Ulfin Isä, minä ja meri kertoo tarinan lapsesta, joka löytää mielikuvituksesta, pinnan alta, turvallisen, oman paikan olla yksin ja yhdessä. Se on lapsen näkökulma kesäparatiisiin, huimaavan kaunis ja ilahduttava kuvakirja.