Verotus on kiehtova juttu. Aika harvat pohtivat sitä huvikseen. Verotus kun on luonteeltaan välttämätön paha: se on pakkoperintää ilman suoraa vastiketta. Lisäksi verottaja kajoaa pyhään lehmään nimeltä yksityisomistus.

Näin ainakin silloin, jos rajoitutaan vain yhteen näkökulmaan. Toisaalta kaikki tietävät myös, että veroja kerätään yhteiskunnan toiminnasta aiheutuvien kulujen kattamiseksi. Niin ikään moni ymmärtää, että meikäläisessä järjestelmässä verotus on politiikkaa: sillä ohjataan yhteiskuntaa.

Kaiken kaikkiaan verotus on, ja kautta historiansa on ollut, kiehtova juttu. Uudessa Verokirjassaan toimittaja Simo Sipola kertoo meille kaiken, mitä meidän täytyy tietää verotuksesta. Hän tarkastelee tätä yhteiskunnallisen elämän keskeistä ulottuvuutta neljästä näkökulmasta: verojen tarpeen, niiden oikeutuksen, verotuksen kohtuullisuuden ja sen oikeudenmukaisuuden kannalta. Kaikkea tätä valaistaan sekä historian että nykypäivän aineistoilla eri puolilta maailmaa, vaikka tietenkin keskipisteenä on Suomi nyt ja (kenties) tulevaisuudessa. Sipola onnistuu mahdottomassa: dokumentaristin vankkumattomalla ammattitaidolla hän saa muodostettua valtavasta aiheestaan sekä selkeän tietopaketin että äärimmäisen mukaansatempaavaa luettavaa. Verokirja on kaikelle kansalle ajankohtainen teos sekä vaalientäyteisenä vuonna 2019 että vuosina sen jälkeen.

Simo Sipola (s. 1966) on dokumentaristi ja käsikirjoittaja. Hän on aiemmin kirjoittanut tietokirjoja asekaupoista, journalismista, taloudesta ja ulkopolitiikasta. Sipola oli yksi Maailman tila ja Suomi -­teoksen (Gaudeamus 1999) kirjoittajista. Kirja sai vuoden 2000 Tieto­-Finlandia-­palkinnon. Vuonna 2012 Sipola julkaisi kiitetyn tietokirjan Uuden Euroopan raunioilla (Teos) ja vuonna 2015 uusliberalismin käsitettä ja historiaa avaavan teoksen Rahavallan jäljet (Teos).