Kasvatuksen tradition professori analysoi yhteiskuntaelämän keskeistä paradoksia: kun yksilön vapaus korotetaan ylimmäksi arvoksi, seurauksena on perheen ja yhteiskunnan hajoamisprosessi, jonka lopputuloksena yksilön vapaus kaventuu.

Kirja taustoittaa kysymystä lyhyellä katsauksella perheen merkitykseen korkeakulttuurin historian taitekohdissa. Nykyajassa se tarkastelee kriittisesti atomistista vapauskäsitystä, seksuaalisen vapauden myyttiä ja sukupuolineutraalia vallankumousta.