Kauniisti kuvitettu kertomus huomaavaisista metsän eläimistä.

Pesukarhujen kotiin tulvii postia, ja jouluiset kortit on aseteltu ikkunalaudalle. Niiden lopussa lukee kuitenkin aina vain: ”Paljon terveisiä myös pikku pesukarhulle.”

Panu huokaisee hiljaa. Kunpa hänkin saisi omaa postia! Onneksi äitipesukarhu kuulee Panun toiveen ja pyytää Kontiolan pappaa tarttumaan kynään...