Modernissa informaatiotulvassa on hankala suunnistaa. Internetin ansiosta tietoon on helppo päästä käsiksi, mutta sen laadusta ei ole takeita. Mediassa pinnalle nousevat koukuttavat klikkiotsikot, ja valeasiantuntijoita tai perättömiä väitteitä voi olla vaikea erottaa tutkitusta tiedosta. Tiede on itseään korjaava prosessi, jossa aiemman tutkimuksen tulokset saatetaan joskus uuden tutkimuksen perusteella kumota. Tästä huolimatta – tai juuri siksi – tutkimustieto on paljon tukevampi pohja päätöksenteolle kuin mutu-uskomukset, omia intressejään ajavien tahojen yksipuoliset tulkinnat tai suoranaiset valheet.
Näytön paikka kuvaa asiantuntevasti tutkitun tiedon ja todisteiden käyttöä esimerkiksi yhteiskunnan päätöksenteossa, ilmastonmuutosta vastaan kamppailtaessa sekä lääketieteellisten hoitojen ja niiden vaikutusten arvioinnissa. Se tarkastelee tieteellisen tiedon luotettavuuden kriteereitä tarttuen myös tutkimuksen varjopuoliin: tulosten vääristelyyn, sepittämiseen ja plagiointiin.
Tutkimustieto muuttaa yhteiskuntia, yritysmaailmaa ja ihmisten elämää. Siksi on tärkeää, että sen merkitys tunnustetaan ja se kulkee tiiviisti mukana tulevaisuutta rakennettaessa.

Kari Raivio on toiminut Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan dekaanina sekä Helsingin yliopiston rehtorina ja kanslerina. Hän on ollut mukana perustamassa näyttöön perustuvan lääketieteen Käypä hoito -projektia sekä Kansainvälisen tiedeneuvoston (ICSU) varapresidenttinä valmistelemassa laajaa globaalimuutoksen tutkimusohjelmaa (Future Earth).