Päivitettyyn painokseen on uuden varhaiskasvatuslain myötä muutettu joitakin vuosilukuja ja sanamuotoja.

Lasta ympäröivät varhaiskasvatuksen käytännöt aiheuttavat tai lieventävät lapsen tuen tarpeita. Miten lasten yksilölliset tuen tarpeet huomioidaan ryhmämuotoisessa ympäristössä?

Varhaiserityiskasvatuksen lähtökohtana on kaikille lapsille yhteinen varhaiskasvatus, jossa lasten kehityksen ja oppimisen tuen tarpeisiin vastataan monimuotoisesti. Kaikki lähtee lapsen tilanteen kartoituksesta. Oleellista on rakentaa toimiva yhteistyö perheen kanssa ja havainnoida, mikä vaikutus ryhmän käytännöillä ja koko varhaiskasvatusympäristöllä on lapsen tuen tarpeen ilmenemiseen.

Lapset tarvitsevat eniten tukea kielen ja sosioemotionaalisen kehityksen pulmien takia. Näiden lisäksi esillä ovat muun muassa oppimisen vaikeudet, motoriset ongelmat ja vammaisuus. Kirjassa kerrotaan käytännönläheisesti, miten lapselle järjestetään hänen kasvuaan edistävä varhaiskasvatusympäristö sekä muu tarvittava tuki.

Päivi Pihlaja (KT, dosentti, psykoterapeutti, erityisopettaja) työskentelee Turun yliopistossa yliopistotutkijana erityispedagogiikan oppiaineessa. Hänen tutkimuksensa painopisteet ovat vuosia olleet erityis- ja varhaiskasvatus sekä lasten sosiaaliset ja emotionaaliset vaikeudet.

Riitta Viitala (KT, erityisopettaja) työskentelee erityispedagogiikan lehtorina Jyväskylän yliopistossa. Hänen tutkimuksellinen mielenkiintonsa suuntautuu erityisesti inklusiiviseen varhaiskasvatukseen ja lasten sosiaaliseen osallisuuden tukemiseen.