"Hiljaa sulaa surujää" on kertomus suurista menetyksistä ja eheyttävästä onnesta. Nälkävuodet riisuvat ihmisen, mutta toivo säilyy niin kauan kuin jaksaa rakentaa tulevaisuutta.

1800-luvun Hämeenkyrössä torpparit ja palkolliset elävät talollisten ehdoilla ja silmän alla. Poika menettää isänsä ja tyttö äitinsä. Vanhemmat hautaavat lapsiaan. Kovat olosuhteet eivät kuitenkaan estä haaveilemasta paremmasta.

"Hiljaa sulaa surujää" on Tuija Sirosen esikoisromaani. Kirjailijan juuret ovat Hämeenkyrön Lavajärvellä, minne kirjakin sijoittuu.