Kolmikymmenvuotinen sota käytiin Euroopassa 1618-1648 suurimmaksi osaksi Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan alueella. Sodan pääasiallisena alkusyynä olivat katolisten ja protestanttisten ruhtinaiden väliset ristiriidat. Sodan laajetessa siihen liittyi vallanhaluisten maiden, etenkin Ruotsin ja Ranskan, pyrkimys rajoittaa Habsburg-suvun hallitseman keisarikunnan valtaa. Sota alkoi Saksan sisäisenä uskonsotana, mutta päättyi yleiseurooppalaisena sotana, jossa uskonnolliset seikat olivat menettäneet merkityksensä. Tuohon soppaan Ruotsin kuningas Kustaa II Aadolf pisti lusikkansa. Suomalaiset hakkapeliitat olivat Ruotsin valtakunnan tärkeimpiä aseita sen luodessa suurvalta-asemaa 1600-luvulla. Tule mukaan hakkapeliittojen huikealle retkelle kuohuvaan Eurooppaan!