Sotakirjallisuus

Tositapahtumiin pohjautuva sotaromaani jatkosodan ajasta. Sota tarvitsi urheiden sankaritaistelijoiden lisäksi myös lottien, työmiesten, hevosten ja kuormarenkien hiljaista, uhrautuvaa panosta.

Jatkosota alkoi rohkealla hyökkäyksellä. Vallattiin takaisin talvisodan sanelurauhassa menetetty Karjala. Saman tien haluttiin liittää myös Itä-Karjala suomensukuisine heimokansoineen Suomeen. Nopeilla sotatoimilla armeija eteni Ääniselle ja Syvärin taakse. Sota vaati uhrinsa, tarvittiin koko kansan työpanosta, asemiesten lisäksi kutsuttiin palvelukseen työvelvolliset, lotat ja hevosmiehet ajokkeineen.

Ensimmäisenä sotakesänä Heinäveden pitäjässä koottiin yli kolmenkymmenen hevosen joukko ajomiehineen ja kyydittiin junavaunuissa Laatokan-Karjalaan. Asevelvollisuusikää nuoremmat pojat tai jostain syystä sotilaiksi kelpaamattomat miehet lähtivät kärryineen armeijan kannoille. 17-vuotias Urmas sai ajokikseen laiskan Liinukan. Korjattiin hyökkäyssodan runnomaa tieuraa, kärrättiin soraa ja muita tarvikkeita, rakennettiin kapulasiltoja soiden yli, Kaskanankorpeen peninkulmittain uutta tietäkin. Pelättiin metsissä harhailevia vihollisjoukkojen rippeitä. Edettiin Ääniselle, ylitettiin Syväri.

Urmas sai 18-vuotiaana kutsun asevelvollisuutta suorittamaan. Koulutuksen jälkeen nuoret sotilaat heitettiin torjumaan vihollisen läpimurtoa Karjalan kannakselle. Aamu Ihantalan tulihelvetissä hajotti komppanian ja kaatoi kaikki upseerit. Näinä katkerina taistelujen päivinä ratkaistiin koko Suomen kohtalo.

Heinävedellä asuva Martti Issakainen on tehnyt elämäntyönsä luomuviljelijänä ja kirjailijana. Hänen tuotantoonsa kuuluu romaanien ohella mm. matkakirjoja, elämäkertoja ja historiaa. Kiinnostus sotahistoriaan näkyy vuonna 2021 julkaistussa teoksessa Kollaa – Savon miesten talvisota sekä aikaisemmissa kirjoissa, joiden taustoitus on vienyt hänet useille tutustumismatkoille sotiemme taistelukentille. Nämä kokemukset koskettavat mieltä aina.