Draaman mestarin tutkielma vallanhalusta, jonka seurauksena mahtisukujen ihmiset joutuvat tahtomattaan kohtalon pelinappuloiksi.

ÄPÄRÄ

Kuninkuus! Miten korkealle kohoaa sen kunnia,

kun kuninkaiden kallis veri syttyy tuleen!

Kalman kammottava pää saa teräsleuat,

miekkoina välkkyvät sen torahampaat,

se viettää juhlaa, repii, raastaa ihmislihaa

kuninkaiden ratkoessa kiistojaan.

Kuningas Juhana on dramaattinen tutkielma vallanhalusta, siitä miten mahtisukujen ihmiset joutuvat tahtomattaan kohtalon pelinappuloiksi. Kun hallitsijan oikeutus valtaan horjuu, vehkeily sen uudelleenjaosta käynnistyy.

Juhana Maaton on noussut kuninkaaksi ohi kruununperijän, nuoren veljenpoikansa Arthurin. Ranska vaatii häntä luopumaan kruunusta ja sota uhkaa. Juhana määrää Arthurin likvidoitavaksi, mutta pyövelilläkään ei aina ole sydäntä totella. Kilpailijoiden tuhoutuessa ylimmäksi jää kaikumaan äitien raivostunut huuto.

Shakespeare tunkeutuu poliittisen juonittelun ytimeen. Politiikassa syyllisyyskin on käypää valuuttaa jos se saadaan langetettua vastapuolen päälle. Kysymys on siitä kuka joutuu vastuuseen ja kenelle langetetaan vastuu, kirjoittaa dosentti Arto Luukkanen esipuheessaan.

William Shakespearen syntymäpäivästä ei ole säilynyt tarkkaa tietoa, mutta hänet kastettiin synnyinkaupungissaan Stratford-on-Avonissa 26.4.1564 oletettavasti muutaman päivän ikäisenä, ja hänen merkkipäivänään pidetään yleisesti huhtikuun 23:tta. Hän syntyi melko varakkaaseen perheeseen ja kävi paikallista latinakoulua ainakin muutaman vuoden. Vuonna 1582, ollessaan 18-vuotias, hän meni naimisiin 26-vuotiaan Anne Hathawayn kanssa. Perheeseen syntyi kolme lasta, Susanna 1583 ja vuonna 1585 kaksoset, tytär Judith ja myöhemmin 11-vuotiaana kuollut poika Hamnet. Monilta osin Shakespearen vaiheista ja toimista ei ole täsmällistä tietoa, mutta 1590-luvulla hän alkoi saavuttaa mainetta Lontoon teatteripiireissä. Ensimmäiset painetut teokset olivat runoelmia, ja useimmat näytelmät ilmestyivät painettuina vasta tekijän kuoleman jälkeen kootuissa teoksissa, ns. ensimmäisessä foliopainoksessa 1623. Teattereissa niitä kuitenkin esitettiin paljon, ja uusia näytelmiä syntyi tiuhaan, joskus kolmekin vuodessa. Ensimmäinen Shakespearen kirjoittamaksi tiedetty näytelmä on vuonna1592 esitetty Henrik VI. Shakespeare kuului myös teatteriseurueisiin ja oli yksi Globe-teatterin omistajista. Todennäköisesti viimeinen näytelmä on 1611 ensiesityksensä saanut Myrsky, mutta senkin jälkeen hän kirjoitti muutamia näytelmiä yhteistyössä toisten näytelmäkirjailijoiden kanssa. 1610-luvulla hän jätti Lontoon ja teatterin ja vetäytyi Stratfordiin, missä hän kuoli 52-vuotiaana 23.4.1616.Arto Luukkanen (s. 1964) on Helsingin yliopistosta väitellyt teologian tohtori, jonka tutkimustyö on kohdistunut laaja-alaisesti Venäjän ja Neuvostoliiton historiaan sekä sen nykypäivän politiikkaan. Luukkasen tutkimustyö on luolteeltaan monitieteellistä ja on ankkuroitunut kansainväliseen Russian Studies -perinteeseen. Väitöskirja (1994) The Party of Unbelief. The Religious Policy of The Bolshevik Party, 1917-1929 kuten myös hänen vuonna 1997 kirjoittamansa monografia The Religious Policy of The Stalinist State, 1929-1938 perustuivat neuvostoliittolaisiin arkistolähteisiin ja herättivät kansainvälisesti runsaasti positiivista mielenkiintoa. Suomen kielellä Luukkanen kirjoitti vuonna 2001 julkaistun monografian Hajoaako Venäjä? Venäjän valtiollisuuden kehitys 862-2000. Kirjassa tutkittiin Venäjän valtiollisuuden merkitystä kautta aikojen ja pohdittiin silloin Venäjää uhkaavan hajoamisen vaikutusta sekä Putinin luoman sekurokratian roolia. Vuonna 2004 julkaistussa teoksessa Neuvostojen maa. Neuvostoliiton historia 1917-1991 kerrattiin suomalaisille lukijoille NL:n historiaa, sen ideologiaa, politiikkaa ja merkitystä. Vuosina 2005-2006 Luukkanen oli Joensuun yliopistossa johtamassa CBU - Cross-Border University konsortiota, jonka jälkeen hän sai vakituisen viran Venäjän ja Itä-Euroopan tutkimuksen yliopistolehtorina Helsingin yliopistossa. Haluan yhdistää vankkaan perustutkimukseen ankkuroidun tiedon ja laajemmillekin piireille tarkoitetun tiedonvälityksen; tarkoituksenani antaa suomalaisille lukijoille ymmärrettävää infoa suuren naapurin mielenkiintoisesta menneisyydestä ja kiehtovasta nykypäivästä. Vapaa-aikanaan Luukkanen harrastaa perunanviljelystä ja hirvenmetsästystä.