SULJE VALIKKO

}

avaa valikko

"Ruvettiin pitämään ihmisenä Vastuutasojärjestelmässä kuntoutettujen skitsofreniapotilaiden kuntoutumisreitit, hoitopalveluiden
44,80 €
Kustantaja:
Sivumäärä:
387 sivua
Asu:
Pehmeäkantinen kirja
Julkaisuvuosi:

Seinäjoen keskussairaalan psykiatrisella osastolla T9 aloitettiin kuntouttavan hoito-ohjelman toteuttaminen vuoden 1985 tammikuussa. Ohjelman nimi oli vastuutasojärjestelmä. Vastuutasojärjestelmä rakentuu selkeän toiminnallisen viikko-ohjelman ja palautejärjestelmän varaan. Kuntoutujien vastuut ja vapaudet lisääntyvät kuntoutumisen edetessä.

Tällä tutkimuksella selvitettiin vuosina 1985-1991 vastuutasojärjestelmässä olleiden skitsofreniapotilaiden kuntoutumista, kuntoutumisreittejä ja hoitopalveluiden käyttöä sekä psykososiaalista hyvinvointia ja elämäntilannetta vähintään viiden vuoden kuluttua siitä, kun he siirtyivät pois kuntoutusohjelmasta. Keskimääräinen seuranta-aika oli 9,6 vuotta. Tutkimuksen kohderyhmän 126 potilaasta seurantahaastattelu voitiin tehdä 105 potilaalle. Tutkimusryhmään kuului 95 % haastatteluhetkellä elossa olleista potilaista. Kuntoutujien haastattelut tehtiin vuosina 1997 - 1999.

Tutkimusryhmässä oli 60 miestä (57 %) ja 45 naista (43 %). Puolet tutkimusryhmään kuuluvista aktivoitui vastuutasokuntoutuksen aikana. Kuntoutumisen todennäköisyys kasvoi, jos potilas jo ohjelman alussa oli valmis yrittämään ja käyttäytyi sosiaalisesti riippumatta siitä, mikä oli hänen yleinen toimintakykynsä. Pitkälle edennyt kroonistuminen ja herkkyys väkivaltaiseen käyttäytymiseen olivat tulosten perusteella kuntoutumisen esteitä.

Psykiatrinen sairaalahoito väheni huomattavasti kuntoutusohjelmassa hyvin menestyneiden kohdalla, mutta lisääntyi huonosti menestyneiden ryhmässä. Tutkimusryhmään kuuluvien potilaiden asumistietojen perusteella saatiin kuusi kuntoutumisreittiä, jotka olivat vakaa laitosreitti, intensiivisen sairaalahoidon reitti, ajoittaisen sairaalahoidon reitti, vakaa sosiaalisen tuen reitti, progressiivinen reitti ja vakaa itsenäisen elämisen reitti.

Vuosien mittaan tutkimusryhmässä tapahtui itsenäistymistä ja hoitopalveluista irrottautumista. Suurin osa kuntoutujista tarvitsi kuitenkin sekä hoidollista että sosiaalista tukea selviytyäkseen sairaalan ulkopuolella. Vanhempien ja omaisten antama tuki saattoi osin korvata hoidon tarvetta. Tulosten perusteella voitiin todeta, etteivät kuntoutujat ole sosiaalisen tuen suhteen heitteillä ainakaan Etelä-Pohjanmaalla.

Tutkimusryhmän psykososiaalisen hyvinvoinnin yleistasoa voidaan pitää hyvänä. Noin 75 % kuntoutujista piti taloudellista tilannettaan vähintään melko hyvänä. Kuntoutujien parhaat asiat elämässä olivat arkipäiväiseen elämänkulkuun sisältyviä harrastuksia ja ajanviettotapoja. Miesten ja naisten hyvinvoinnissa ei ollut eroja. Huonosti kuntoutusohjelmassa menestyneet arvioivat toimintakykynsä muita heikommaksi. Vakaan itsenäisen elämisen reitin kuntoutujat kokivat muita yleisemmin elämänsä mielekkääksi.

Riittävä sosiaalinen tuki oli vahvasti yhteydessä hyvään psykososiaaliseen hyvinvointiin. Tuloksista ilmeni myös, että positiiviset muutokset parantavat skitsofreniakuntoutujan psykososiaalista hyvinvointia. Kuntoutukseen pääsyn viivästyminen oli kielteisesti yhteydessä hyvinvointiin.

Tiivis avohoito liittyi suhteellisen korkeaan psykososiaaliseen hyvinvointiin ja pitkä psykiatrinen sairaalahoito hyvinvoinnin puutteisiin. Hyvä hoitosuhde, johon liittyi myös kuntoutujan vastuunotto lääkityksestä, oli selvästi yhteydessä kuntoutujan hyvinvointiin.

Kuntoutuksen tarve säilyy tai palautuu, jos kuntoutuksella ei ole riittävää jatkuvuutta. Tulosten perusteella voitiin antaa 14 suositusta skitsofreniapotilaiden kuntoutuksen kehittämiseksi.



"Ruvettiin pitämään ihmisenä Vastuutasojärjestelmässä kuntoutettujen skitsofreniapotilaiden kuntoutumisreitit, hoitopalveluiden
Booky.fi Oy
Työpajankatu 13 A
00580 Helsinki

Tietosuojaseloste


Toimitusehdot


Asiakaspalvelu


YHTEYSTIEDOT


SEURAA MEITÄ