”Kuin pumpulia” – Viihdytyskiertueet toivat rintamalle iloa, kauneutta ja lohtua.
Millaista oli Puolustusvoimien viihdytystoiminta jatkosodassa? Tietokirja avaa uuden näkökulman suomalaiseen sotahistoriaan.
Kun jatkosota syttyi kesällä 1941, viihdytyskiertueet lähtivät liikkeelle lähes heti. Teatterin, tanssin ja viihteen toivottiin kohottavan joukkojen mielialaa, ja asialle pantiin tunnettuja tähtiä, kuten George de Godzinsky, Tauno Palo ja Harmony Sisters. Päämajan alaisuuteen perustettiin Viihdytystoimisto, joka valvoi ohjelmistoja ja esiintyjiä tarkasti.
Viihdytysasioissa nostaa valokeilaan tämän jatkosodan vähän käsitellyn ilmiön. Arkistolöydöt kertovat taiteilijoiden työstä ankarissa oloissa:rintaman lisäksi kiertueet ulottuivat sotasairaaloihin ja jopa vankileireille, ja esiintyjät viihdyttivät myös saksalaisia aseveljiä. Entä miten naistaiteilijoita kohdeltiin sotatoimialueella?
Yleisölle jokainen esitys oli hartaasti toivottu tauko asemasodan yksitoikkoisuuteen ja muistutus siviilielämästä. Se oli paikka, jossa saattoi kohdata tunteita. Viihdytystoiminnalla olikin sotilaiden henkiselle kestävyydelle paljon luultua suurempi merkitys.
Aino Kukkonen (FT) on teatterin- ja tanssintutkija, joka on työskennellyt muun muassa Taideyliopistossa ja Teatterimuseossa. Julkaisuihin kuuluu alan artikkeleita, taidekritiikkejä, tietokirjoja ja taiteilijoiden muistelmia. Hän on viettänyt lapsuutensa ja nuoruutensa tanssisaleissa ja näyttämöllä.
