Stalinin taivaan alle : lapsena Yhdysvalloista Neuvosto-Karjalaan

Allan Sihvola syntyi Yhdysvalloissa, Ohion Warrenissa vuonna 1920. Allan oli 13-vuotias, kun hänen lapsuudenperheensä muutti Yhdysvalloista Neuvosto-Karjalaan. Sihvoloiden kotina oli ollut aluksi metsäkämppä Petroskoin lähellä Prääsässä. Allan kävi koulua Petroskoissa.

Allan Sihvolan muistelmat kertovat siirtolaisen elämästä viime vuosisadan Yhdysvalloissa ja Neuvosto-Karjalassa. Stalinin taivaan alle –lapsena Yhdysvalloista Neuvosto-Karjalaan on dokumentti suomalaissiirtolaisten historiasta, paremman elämän etsimisestä ja selviytymisestä.

Pohjois-Amerikkaan oli 1930-luvulle tultaessa asettunut satoihin tuhansiin nouseva joukko suomalaisia. Tekijöille oli riittänyt työtä ja menestymisen edellytyksiä. 1930-luvun alussa iskenyt lama muutti kuitenkin olosuhteita voimakkaasti. Osa siirtolaisista käänsi katseensa uuteen ilmansuuntaan: hävityn sisällissodan jälkeen Suomesta paenneiden punaisten hallitsema Neuvosto-Karjala tuntui tarjoavan uusia mahdollisuuksia.

Metsätalouteen keskittynyt neuvostotasavalta kärsi työvoimapulasta, jota paikkaamaan värvättiin ammattitaitoista työvoimaa Yhdysvalloista ja Kanadasta. Muuttajien mukana tuli Karjalaan nykyaikaisia työkaluja ja koneita sekä työtapoja, mitkä olivat Neuvosto-Karjalan olosuhteissa mullistavia. Tullessaan muuttajat toivat myös länsimaisen tanssimusiikin ja jazzin.

Yksi paremman tulevaisuuden etsijöistä oli Yhdysvalloista Karjalaan vuonna 1933 muuttanut Sihvolan perhe, Anton ja Amanda sekä heidän 13-vuotias poikansa Allan. Työtä uudessa kotimaassa riitti, mutta Neuvosto-Karjalassa Sihvolankin perhe joutui muiden tasavallan asukkaiden tapaan kohtaamaan vaikeuksia, jotka saivat lopulta saivat odottamattomat mittasuhteet.

Allan Sihvola käy muistelmissaan läpi tapahtumarikkaan elämänsä vaiheita: lapsuuttaan Yhdysvalloissa, nuoruuttaan suomalaisessa Neuvosto-Karjalassa, raskaita kokemuksia pakkotyöleirillä, elämäänsä Petroskoin suomalaisyhteisössä ja lopulta matkoja Suomeen.

Punaisena lankana Allan Sihvolan elämässä oli musiikki. Sihvolan trumpettia kuultiin vuosikymmenten varrella useissa eri kokoonpanoissa, tanssiorkestereista soittokuntiin, tyylilajin vaihdellessa jazzista tanssimusiikkiin ja marsseihin. Vankileirivuosinaan Allan Sihvola soitti trumpettia leirin orkesterissa, mikä ehkä lopulta pelasti hänen henkensä, monien toverien kuollessa ankarien olosuhteiden uuvuttamina. Trumpettiin Allan Sihvola soittajakavereineen tarttui myös heti vapauden koitettua. Tšeljabinskin vankileirialueen ja kaupungin välimaastossa olevan klubin seinään kiinnitettiin toverusten ilmoitus: Tanssit. Soittaa jatsiorkesteri.