Suomi-yhtiö syntyi osana suomalaiskansallisen liike-elämän nousua vuonna 1890. Pienestä keskinäisestä yhtiöstä kasvoi suuri vallankäyttäjä maan talouselämässä. Se kohosi vahinkovakuutusyhtiö Pohjolan suuromistajaksi ja käytti valtaansa muun muassa pankkifuusioissa, paperiteollisuudessa ja Nokiassa.

Otsikoita nostattivat Suomen ja sen läheisen liittolaisen Pohjolan värikkäät johtajat: Jaakko Lassila, Pentti Talonen, Yrjö Niskanen, Iiro Viinanen ja Eino Halonen. Kahden yhtiön valtasuhteet eivät olleet selkeät. Lehdistö tuumi: "Pohjolan ylin johto tappelee aina."

Uudet ajatukset omistajuudesta ajoivat Suomen ja Pohjolan raastavaan taistoon 1990-luvun lopulla. Pohjola aikoi sulauttaa Suomi-yhtiön itseensä. Puhuttiin "ryöstömurhasta", "itsenäisyystaistosta" ja "kapinaliikkeestä". Värikkäiden vaiheiden jälkeen Suomi lopetti toimintansa, mutta sen vakuutuksenottajat, "kultapossukerho" saivat arvokkaat edut.

Kirja on tarina vakuutusyhtiö Suomesta osana valtion, kansan ja talouden historiallisia pyörteitä.