Vuonna 2018 tulee kuluneeksi sata vuotta kevään 1918 sodasta, jonka nimestä ei ole päästy yksimielisyyteen. Nimitys riippuu siitä, mistä näkökulmasta asiaa tarkastellaan: sisällissota, kansalaissota, luokkasota, kapina vai vapaussota? Tässä kirjassa näkökulma on vapaussota. Sodan muistona sadoille paikkakunnille ympäri Suomea kohosi patsaita ja muistokiviä niin valkoisille, punaisille, ruotsalaisille kuin saksalaisillekin sodassa surmansa saaneille. Näistä muistomerkeistä filosofian maisteri Anna Sirola on kartoittanut kaikki vapaussodan valkoisten sankarihautojen 360 muistomerkkiä, myös luovutetulla alueella Karjalassa ja Kuolajärvellä.

Lisäksi kirjassa esitellään yksityishautoihin haudattujen sankarivainajien muistomerkkejä sekä erilliset vapaudenpatsaat. Yhteensä kirjassa on 418 muistomerkkiä. Kirja kertoo muun muassa, ketkä muistomerkkejä puuhasivat ja ketkä niitä tekivät. Ja mitä kaikkea muistomerkeistä voi lukea, keiden nimiä niissä on ja millainen sanoma niillä on? Niitä kuvataan myös aikalaisten sanoin.