On kulunut 90 vuotta siitä, kun suomalaiset naiset saivat äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden kunnallisvaaleissa. Naisten edustus kunnanvaltuustoissa on kuitenkin ollut jatkuvasti heikompi kuin valtakunnallisessa päätöksenteossa. Kunnanhallituksissa ja lautakunnissa tilanne muuttui dramaattisesti uuden kiintiölain myötä vuonna 1997, jolloin naisten osuus lisääntyi voimakkaasti.

Mikä sitten muuttui sukupuolikiintiöiden myötä? Tuliko kuntiin akkavalta vai pakeniko valta jonnekin muualle? Muuttuiko kunnallinen päätöksenteko kokonaisuudessaan naisystävällisemmäksi? Millä tavoin naisiin ja miehiin päätöksentekijöinä ylipäätään kunnissa suhtaudutaan? Entä miten sukupuoli kietoutuu yhteen kuntakentän laajojen rakenteellisten muutosten kanssa?

Kirjassa näihin kysymyksiin vastataan laajan laadullisen tutkimuksen pohjalta. Teos avaa aivan uusia näkökulmia kuntien näennäisesti sukupuolineutraaliin päätöksentekoon ja kunnallispolitiikan arkeen. Se on tarkoitettu kaikille kunnallisen demokratian toimivuudesta, päätöksenteon valtarakenteista ja esimerkiksi kunnallisten palvelujen turvaamisesta kiinnostuneille naisille ja miehille, niin kuntien päätöksentekijöille ja järjestötoimijoille kuin tasa-arvotyöstä vastaaville henkilöillekin. Teos on myös kirjoitettu perusoppikirjaksi sukupuolen merkityksestä paikallispolitiikassa.