Yleisten vaalien tuloksen ennustaminen on yksi vanhimmista tietotekniikan soveltamisalueista. Ensimmäisen kerran tietokonetta käytettiin Yhdysvaltain presidentinvaalin lopputuloksen ennustamisessa vuonna 1952. Tietokoneena oli Yhdysvaltain ensimmäinen kaupallisiin tarkoituksiin suunniteltu laitteisto, joka oli otettu käyttöön vasta vuosi ennen presidentinvaaleja. Tietotekniikan hyödyntämiseen on ollut syynä televisioyhtiöiden tarve nopeuttaa vaalien tulospalvelua, ja tietokoneitten valmistajien halu saada positiivista julkisuutta tuotteilleen paljon katselijoita ja kuuntelijoita tavoittavissa tulosohjelmissa. Ajan kuluessa tietotekniikan kehittyminen on tehnyt mahdolliseksi monipuolistaa vaalien ennakkotulosten tiedottamista ja hyödyntää sitä myös muissa vaalien toimittamiseen liittyvissä työvaiheissa, joita ovat äänioikeuden määrittely, äänestäminen, vaalitulospalvelu ja vaalien jälkeinen tulosten tilastointi.



Tietotekniikan käyttö Suomen vaaleissa alkoi 1960-luvulla. Silloin sai paljon huomiota vaalituloksen ennustamisessa käytetty vaaliprognoosi sekä onnistuessaan että epäonnistuessaan. Prognoosilla alkanut tietotekniikan käyttö on puolen vuosisadan historian aikana laajentunut vaalien toimittamisen kaikkiin työvaiheisiin äänestämistä lukuun ottamatta. Tämän tutkimuksen päätavoitteena on analysoida miten yleisten vaalien toimittamisessa tietotekniikan tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntäminen on edennyt Suomessa, mikä siihen on vaikuttanut, miten palvelujen asiakkaat ovat kokeneet etenemisen ja mitkä ovat tulevaisuuden näkymät?



Vaalit ovat tietojärjestelmien kehittämisen näkökulmasta poikkeuksellisen vaikea soveltamisalue. Järjestelmien on oltava täysin virheettömiä ja niiden käyttöönottoaikataulu on tarkoin määritelty. Vaikeuden ohella työ on epäkiitollista, koska onnistumisia ei juurikaan huomata, mutta epäonnistumiset näkyvät ja kuuluvat miljoonille television ja radion tulosohjelmien katselijoille ja kuuntelijoille. Tavoitteena on ollut kuvata miten haasteisiin on onnistuttu vastaamaan kaikissa Suomen yleisissä vaaleissa, joissa on käytetty tietokoneita vuodesta 1966 vuoteen 2014.



Tutkimuksessa on käytetty ensisijaisena tutkimusmetodina kuvailevaa tapaustutkimusta, jossa tutkimuksen kohteena on Yleisradion vaalitulospalveluissa käyttämä tietotekniikka. Kohteena on vaalitulospalvelu, koska se on vanhin ja näkyvin vaalien toimittamiseen liittyvä tietojärjestelmä. Vaikka tapaustutkimus koskee vaalien ennakkotulosten laskentaa ja tiedottamista, sen rinnalla on selvitetty myös tietotekniikan kehittämistä vaalitulospalvelua edeltävissä ja sitä seuraavissa tehtävissä. Näin on saatu kokonaiskuva tietotekniikan käytöstä alkaen vaalien valmistelusta päätyen lopputulosten julkistamiseen ja tulosten tilastointiin.