Mitä olisimme ilman kasvatusta? Mitä on hyvä kasvatus? Onko minua kasvatettu hyvin tai olenko minä hyvä kasvattaja? Nämä kysymykset ovat askarruttaneet ihmiskuntaa vuosisatojen ajan ja askarruttavat edelleen. Tuskin kukaan meistä on välttynyt peilaamasta omakohtaisia kokemuksia näihin kysymyksiin. Kasvatuksen katse suuntaa tulevaisuuteen. Sukupolvet toisensa jälkeen pyrkivät kasvattamaan lapsensa paremmin kuin edellinen sukupolvi ja usein se merkitsee irtiottoa vanhoista, ummehtuneista arvoista ja käytännöistä. Mutta ovatko ne aina niin ummehtuneita ja vanhentuneita? Mistä täytyy pitää kiinni? Tässä teoksessa Kaj Chydenius, Hannele Huovi, Jukka Paarma, Aino Sallinen, Heikki Turunen, Esko Valtaoja ja Miina Äkkijyrkkä pohtivat kysymystä, olemmeko menettämässä kasvatuksessa jotain sellaista, mitä emme saisi menettää. Vastaukset ovat yhtä rikkaita ja puhuttelevia kuin pohdiskelijoiden joukko. Kirjan toimittajat Emma Kostiainen ja Matti Rautiainen toimivat opettajina ja tutkijoina Jyväskylän yliopistossa opettajankoulutuslaitoksella. He tarkastelevat asioita ja ilmiöitä, jotka haastavat ymmärryksen rajoja.