Kirjani nimen lopussa on kysymysmerkki. Pidän kysymysmerkeistä. Elämässä tarvitaan kyseenalaistamista. Ennen kuin voi löytää, täytyy etsiä.

Eero Huovinen pohtii mikä on saarnan merkitys nykymaailmassa ja mistä on hyvä saarna tehty.

Saarnaajalla ei voi enää olla samanlaista arvovaltaa kuin entisajan maailmassa. Katsomukset ovat moninaistuneet, vakaumukset hiipuneet, yhteisöllisyys kyseenalaistunut. Hyvinvoiva ihminen uskoo tulevansa toimeen omillaan - mihin hän saarnaa tarvitsee? Kaikkein vaikein saarnan tehtävä on puhua Jumalasta. Onko se nykymaailmassa lainkaan mahdollista?

Huovinen etsii kirjassaan sekä saarnan sisältöä että sen ilmaisumuotoja. Ensi sijassa hän luottaa asiaan. Ellei ole mitään sanottavaa, konstitkaan eivät auta. Ja jos haluaa saada viestinsä perille, kuulijoita on rakastettava.

Eero Huovinen toimi Helsingin piispana 1991-2010 ja sitä ennen Helsingin yliopistossa mm. dogmatiikan professorina. Hänen kirjoituksissaan on lämmintä viisautta, kirpeitä havaintoja ja omintakeista huumoria. Hänen omat saarnansa tunnetaan mukaansa tempaavina ja rohkaisevina. Huovinen on vuoden puhuja (1995). Nykyään hän kirjoittaa ja toimii muun muassa johtamistaidon kouluttajana.