Jatkosodan aikana Suomesta loppuivat miehet. Vuonna 1925 syntynyt Toivo (Topi) Mäntylä sai kutsun 17-vuotiaana viestikoulutukseen Santahaminaan huhtikuussa 1943. Syvärin taa tuli lähtö tammikuussa 1944. Topin sotapalvelus oli alkanut 14-vuotiaana talvisodan aikana kuljetus- ja vartiointitehtävissä suojeluskunnassa. Suojeluskuntapoika hänestä oli tullut isä-Jussin mukana jo 7-vuotiaana.

Viestimies Mäntylän yksikkö oli Kaarlo ”Kylmä Kalle” Heiskasen 11. Divisioona, Viestipataljoona 32. Syyskuussa 1944 tuli aselepo. Lapin sota vei Topin Enontekiölle, jossa he joutuivat saksalaisten kranaattituleen. Mäntylä saatiin ”kursittua kasaan” ja sodassa ollut mies kutsuttiin puoleksi vuodeksi varusmiespalvelukseen Kontiorantaan. 20-vuotiaana, kesällä 1945, Topi palasi kotitilalle Jämsään. Naapuriin oli tullut evakkoperheensä mukana muuan valkjärveläisneitonen...

Toivo Mäntylän isä, jääkärivaravääpeli Johannes (Jussi) Mäntylä (1896‒1962), sai komennuksen Schaumanin pataljoonaan ja osallistui konekiväärijoukkueineen huhtikuussa 1918 Tampereen ja Kämärän valtauksiin. Vapaussotureille Suomen sisällissota oli vapaussota. Ensimmäisen sotansa Mäntylä oli sotinut vuonna 1916 Jääkäripataljoona 27:n riveissä ensimmäisessä maailmansodassa. Mäntylä oli mukana Simon kahakassa joulukuussa 1916 ja Petsamon retkellä keväällä 1920.

Talvisodan ajan Jussi Mäntylä toimi suojeluskunnan aluepäällikkönä Pohjois-Hämeessä, jatkosodassa hän palveli jo ikämiehenä konekiväärikomppanian päällikkönä Aunuksen Heimosoturipataljoonassa. Hän osallistui myös asekätkentään. Jussi Mäntylä oli Härmän jääkäreitä, maanviljelijä, ammattisotilas ja alaisilleen Mäntylän Jussi.

Kirjassa on paljon historiallisia kuvia.

FT Jaana Laamanen on muistitiedosta kiinnostunut tutkija. Tämä kirja jääkärikapteeni Jussi Mäntylästä ja korpraali Toivo Mäntylästä on maitolaiturimaisteriksikin kutsutun kansatieteilijän seitsemäs tietokirja.