Sähköinen taloushallinto luo kahden kerroksen väkeä
Sähköisen taloushallinnon asiantuntijat ovat ammattilehtien artikkeleissaan kuvanneet taloushallinnon ammattikunnan edustajia kahden kerroksen väeksi. Karrikoiden voidaan sanoa, että perinteisiä kirjanpitäjiä luonnehditaan turhaa rutiinityötä tekeviksi ja sähköisen taloushallinnon taidot omaksuvia kirjanpitäjiä konsulteiksi. Tilintarkastajatkin jaetaan kahteen ryhmään: tavallisiin, joiden atk-taidot ovat riittämättömiä, ja atk-taitoisiin, jotka ovat parempaa väkeä.
KTL Pirkko Jaatinen on tutkinut sähköistyvää taloushallintoa käsitteleviä artikkeleita kahdesta ammattilehdestä yli 35 vuoden ajalta. Tutkimusaineistona on Tilisanomista (116 kpl) ja Tilintarkastus-lehdistä (81 kpl) poimitut artikkelit aikaväliltä 1971–2008.
Tutkimuksessa tarkastellaan, miten sähköisen taloushallinnon uudet keksinnöt ovat vaikuttaneet kirjanpitäjien ja tilintarkastajien työhön, millä ilmaisuilla näiden ammattilaisten työstä puhutaan ja mitä merkityksiä käytettyihin ilmaisuihin sisältyy.
Jaatinen jakaa tarkasteluajanjakson kahteen päävaiheeseen: tietokoneistumisen aikaan (1971–1988) ja sähköistymisen aikaan (1989–2008). Tietokoneistumisen ajalle oli tunnusomaista tietokoneiden tulo yritysten taloushallintoon, sähköistymisen aikaa kuvaavat linjayhteydet ja tiedonsiirron leviäminen eri toimijoiden välillä. Suomessa sähköisen taloushallinnon leviämiseen ovat vahvasti vaikuttaneet pankit ja julkinen valta.
Kirjanpitolain muutoksen jälkeen 1997 kirjanpitovelvolliset ovat voineet valita kirjanpitoaineiston säilytysmuodon. Paperittomana voidaan säilyttää muu aineisto paitsi tilinpäätösasiakirjoihin kuuluva tasekirja.
Samassa tahdissa ei taloushallinnon sähköisiä uudistuksia ole otettu käyttöön eri kokoluokan yrityksissä. Suuryrityksiin ja palvelukeskuksiin tietokoneet yleistyivät jo 1970-luvulla. Suuryritykset ovat lähettäneet sähköisiä laskuja 1970-luvun alusta lähtien. Pienyritykset alkoivat hankkia tietokoneita vasta 1980-luvulla. Internet on mahdollistanut kaikille osapuolille tietoliikenneyhteydet.
Ennen kuin uudet keksinnöt voivat levitä, mahdollisten omaksujien täytyy esimerkiksi lehtien välityksellä saada tietoa niistä ja niiden hyödyntämisestä. Lukijat voivat sitten omalla työpaikallaan toimia tiedon välittäjinä ja uusien keksintöjen puolestapuhujina. Tilisanomissa ja Tilintarkastus-lehdissä haettiin oikeutusta sähköistyvälle taloushallinnolle. Lehdissä perusteltiin tietokoneen hankintaa ja sähköisen taloushallinnon ratkaisuja kustannussäästöillä. Laskelmia ei kuitenkaan esitetty uuden ratkaisun aiheuttamista kustannuksista eikä ylipäänsä laskentainnovaatioiden kannattavuudesta. Artikkeleissa sähköistä taloushallintoa kuvattiin ongelmien ratkaisuautomaattina yritysten kannattavuus- ja kilpailukykyongelmiin sekä työvoimapulaan.
