Miten globaalit virtaukset ja kansainväliset järjestöt vaikuttavat koulutuspolitiikkaan? Merkitseekö opetuksen digitalisaatio vallan siirtymistä valtiolta ja kunnilta laitteiden ja ohjelmistojen kehittäjille? Voidaanko koulutuksessa pitää yllä valtakunnallisesti tasaista laatua, kun kunnat päättävät yhä itsenäisemmin opetuksen järjestämisestä? Miten yhteiskunnalliset eturyhmät saavat ideoitaan valtakunnalliseen koulutuspolitiikkaan? Kasvatussosiologian kolmas vuosikirja tarkastelee koulutuspolitiikkaa sekä teoreettisesti että empiirisesti. Teoreettisissa tarkasteluissa jäsennetään politiikan muotoilua toimijoineen ja pohditaan lähestymistapoja koulutuspolitiikan tutkimiseen. Empiiriset analyysit pureutuvat koulutuksen politiikkoihin mikrotasolta makrotasolle, paikallisesta globaaliin ja varhaiskasvatuksesta elinikäiseen oppimiseen.

Koulutuksen politiikat johdattaa koulutuspolitiikan tutkimukseen 2020-luvulla. Tarkasteltavien ilmiöiden moninaisuus antaa hyvän kuvan koulutuspolitiikan laajasta ymmärryksestä ja tutkimuskohteiden sekä -menetelmien monipuolisuudesta. Koulutuksen politiikat soveltuu kurssikirjaksi kasvatus- ja yhteiskuntatieteisiin. Se on myös sivistävä katsaus kasvatuksen ja koulutuksen ammattilaisille sekä monipuolinen esitys aihepiiriin tutustuvalle tutkijalle tai koulutuspolitiikan kohteena olevalle elinikäiselle oppijalle.