Isästään orvoksi jäänyt 14-vuotias Onni Kalpa kävi aluksi omaa, yksinäistä sotaansa sisällissodan kauhujen keskellä. Hän halusi kostaa isänsä kuoleman ja oli valmis omaansa. "Tässä suurien asioiden järjestetyssä kulussa marssi mukana pieni Onni Kalpakin. Milloin hän ajoi jonkun matkan junassa, milloin tallusti muutamia peninkulmia joukkojen keskessä, mutta aina hän teki niin kuin Luutnanttikin. He pitivät yhtä, he kaksi. Onni ei ylimalkaan voinut ajatella, että he milloinkaan eroaisivat. ... Sillä kun Luutnantti katsoi Onniin, ajatteli hän: kaiken tuhotun voi korjata tässä maailmassa, kunhan vain joku rakastaa tuhottuja. Se ajatus kulki hänen mukanaan pitkin teitä, raikastui kevätilmassa ja kasvoi yli alkuperäisten mittojensa. Siten viime kädessä juuri Onni Kalpa täytti hänen mielensä iloisella luottamuksella: samalla tavalla kehittyy kyllä isänmaankin asia, kunhan pahin on ohi."
Jarl Hemmer oli suomenruotsalainen (1893-1944) kirjailija ja runoilija. Vuonna 1920, jolloin ilmestyi kirja Onni Kalpa, Hemmer sai Valtion kirjallisuuspalkinnon ja Tollanderin palkinnon ja lukuisia muita muina vuosina. Hän oli myös ehdolla Nobelin kirjallisuudenpalkinnon saajaksi.