Suomen historian professori Kustaa H. J. Vilkunan juhlakirjan keskiössä on menneisyyden ihminen, hänen arkensa ja kulttuurinsa. Vilkuna on laajassa tuotannossaan käsitellyt monipuolisesti etenkin varhaismodernin aikakauden historiaa. Häntä mukaillen juhlakirjassa katsotaan laajasti ja asetelmia nurinkurin kääntäen menneisyyden ihmiseen, mutta samalla luodaan silmäys Vilkunaan itseensä historiantutkijana.
Juhlakirja sisältää kuusitoista artikkelia. Teoksen aloittaa henkilökuva professori Vilkunasta. Tutkimusartikkelit jakautuvat kolmeen teemaan, jotka nousevat professori Vilkunan tutkimuksesta. Ensimmäinen osio käsittelee arkea, yhteisöjä ja materiaalista kulttuuria, toinen normeja, arvoja ja ihanteita, ja kolmas vastakulttuureja, normien rikkojia ja historian poikkeustapauksia. Antologian päättää syväluotaus kirjoittamisen traditioon Vilkunan suvussa.
Sisältää mm. seuraavat vertaisarvioidut artikkelit:
Susanna Niiranen & Merja Uotila, Värin taikojat. Värjäriammatin kehityksen pitkä kaari; Heikki Vuorimies, Eronneiden sotilaiden etuoikeus kirkonvartijan virkaan. Poimintoja vallankäytöstä kirkonvartijoiden vaaleissa 1700-luvun loppupuolen ja 1800-luvun alun suomalaisseurakunnissa; Pirjo Markkola, Kulnevin joukot Kyrösjärven jäällä ja muita Suomen sodan sattumuksia Ylä-Satakunnassa; Ann-Catrin Östman, Ryska fanflyktingar i lokalsamhället. Ett tjog kartotekskort med berättelser om 1810-talets Finland; Aleksi Eskelinen, Anna Niiranen & Arja Turunen, ”Elävä museo”. Pukuparaatit Suomen kansallismuseossa 1940- ja 1950-luvuilla; Esko M. Laine & Tuija Laine, ”Älä tapa”. Tappamiskielto Ruotsin ajan suomenkielisessä katekismuskirjallisuudessa; Konsta Kajander, Herrastelun pilkka, kiistämisen kulttuuri ja mentaliteettien merkit sanomalehdistön paikalliskirjeissä 1800-luvun puolivälistä sääty-yhteiskunnan loppuun; Pirjo Korkiakangas, Patriarkaalinen valta ja sen kiistäminen maalaispapin ja hänen seurakuntalaistensa kohtaamisissa 1800-luvun jälkipuoliskolla; Saara-Maija Kontturi & Jari Eilola, ”Kaiken voi, jos tahtoo”. Terveys, vahvuus ja kehollisuus Waltarin Vieraassa miehessä ja 1930-luvun terveysajattelussa; Marko Lamberg, Kelpo naiset armoa anomassa. Naisten osallistuminen oikeudenkäyttöön myöhäiskeskiajan kaupunkiyhteisössä; Riikka Miettinen, Mieleltään sairaiden hoiva ja arki varhaismodernin ajan Ruotsissa ja Suomessa; Riina Turunen & Jari Ojala, Kun merikapteeni haki vaimonsa konkurssiin. Miehisyydenuhkapeli 1810-luvun Tammisaaressa; Ilona Herlin & Ilkka Herlin, Kirjoittavista Vilkunoista ja vähän puhuvistakin.
