1900-luvun kylmää sotaa ja Neuvostoliiton romahdusta seurasi toiveikas vuosikymmen. Yhä uudet maat avautuivat demokratialle, ja poliittinen propaganda näytti painuvan diktatuurien mukana historian hämärään.

Meneillään oleva vuosisatamme on osoittanut, että viimeksi mainittu kehitys ei sittenkään toteutunut. Irakin sota, Ukrainan konflikti ja äärijärjestö Isisin nousu ovat nostaneet propagandan rytinällä maailmanpolitiikan keskiöön. Demokratiat eivät ole ilmiöltä suojassa. Äänestäjät Euroopassa ja Yhdysvalloissa kuuntelevat jälleen omaa valtaansa pönkittävien demogogien kutsua. Lisäksi nyt niin kuin ennenkin näyttävät pro pagandan tekijät olevan aina askeleen edellä suurta yleisöä. Miten se on mahdollista?

Joonas Pörstin Propagandan lumo esittelee mielipiteenmuokkauksen aakkoset alkaen niiden modernista alkuperästä, ensimmäisestä maailmansodasta. Teos johdattaa lukijan läpi 1900- ja 2000-luvun myrskyisten vuosikymmenten. Pörsti kertoo kattavasti mielten hallinnan mekanismeista, jotka ovat internetin aikakaudella yhä käytössä lännessä ja idässä, niin oikealla kuin vasemmalla. Propagandan ilmiötä avataan uusimman tutkimuksen valossa. Propagandan lumo kannustaa lukijansa kohti avoimempaa maailmaa.

JOONAS PÖRSTI (s. 1974) on filosofian maisteri ja Ulkopolitiikka-lehden toimituspäällikkö. Toimittajana Pörsti on keskittynyt kansainväliseen politiikkaan ja seurannut Venäjän kehitystä jo 1990-luvun lopulta. Ennen nykyisiä tehtäviään Pörsti on työskennellyt toimittajana Vihreässä Langassa ja kustannuspäällikkönä Editassa. Hän on kirjoittanut myös Yliopisto-lehteen, Kalevaan ja Kehityslehteen sekä suomentanut ja toimittanut tietokirjoja.