Simo Puupponen, kirjailijanimeltään Aapeli, oli 1940- ja 1950-lukujen merkittävimpiä ja omaperäisimpiä pakinoitsijoitamme. Perinteisen humoreskin pohjalta Aapeli kehitti sanomalehtipakinoittensa rakennetta novellimaisiksi esikuvanaan Anton Tšehov. Suorat ajankohtaiset poliittis-yhteiskunnalliset aiheet väljenivät vähitellen ajattomammiksi kritiikeiksi suvaitsemattomuutta, ahneutta ja pikkuporvarillisuutta kohtaan.
Aapelin tyylitaituruus tuli esille kuvauksen keskityksessä ja kielen eri rekisterien käytössä. Hänen empaattinen ja altruistinen tarkastelutapansa ei osoittanut vaan näytti. Tyylissään hän oli kohtuuden taituri, joka oli luonut omakseen eleettömän ja puheenomaisen ilmaisun. Matti Kuusen mielestä Aapeli on päätänsä pitempi muita ikäpolvensa pakinoitsijoita.
Elämäkerta Aapeli - aika hyvä kirjailijaksi seuraa nuoren Simo Puupposen määrätietoista itsensä kehittämistä kirjoittajana ja hakeutumista sanomalehtimiehen kutsumusammattiin. Hän oli tuottelias ja nopea kirjoittaja, joka kirjoitti heti valmista tekstiä. Hän otti rohkeasti kantaa poliittisina vaaran vuosina sotasyyllisyyteen, asekätkentään ja Valtiollisen poliisin toimintaan, mutta oli aina myös marginaalissa olevan pienen ihmisen puolella.
1960-luvun alussa Aapeli jätti sanomalehtipakinoinnin ja keskittyi romaanien ja pakinakokoelmien kirjoittamiseen. Hänen tunnetuimpia proosateoksiaan ovat Siunattu hulluus, Meidän Herramme muurahaisia ja Pikku Pietarin piha. Ne ovat menestyneet myös näytelmä-, televisio- ja elokuvaversioina.
Lämminhenkinen, optimistista filosofiaa ja humaania ymmärrystä tuotannossaan välittänyt kirjailija on jäänyt ainutlaatuiseksi ilmiöksi suomalaisessa kirjallisuudessa. Hän oli osoittelemattomuudessaan osuva ja niukkasanaisuudessaan laaja. Hänellä oli taitoa, voimaa ja lahjakkuutta särkeä ne rajoitukset, jotka pahimmin kahlitsevat suomalaista pakinoitsijakuntaa.
Jukka Parkkinen on palkittu kirjailija, joka on julkaissut kymmeniä teoksia. Hänen tuotantonsa kattaa niin runoja, romaaneja kuin asiaproosaakin. Hän on kirjoittanut elämäkerran myös Yrjö Kokosta (Yrjö Kokko - sadun ja luonnon runoilija, WSOY 2003).
Jukka Sakari Parkkinen on syntynyt Kuopiossa 29.3.1948. Hänen vanhempansa ovat sähköyliasentaja Pauli Olavi Parkkinen ja Martta Parkkinen (o. s. Lohko).). Hänellä on kaksi lasta: Laura (s. 1972) ja Leena (s. 1979). Parkkinen kirjoitti ylioppilaaksi Kuopion yhteislyseosta 1968 ja valmistui filosofian maisteriksi Turun yliopistosta 1975, pääaineenaan yleinen kirjallisuustiede. Hän on työskennellyt toimittajana Sanomalehti Savossa 1969-1971, Turun Sanomissa 1972 ja Yleisradiossa 1973-1987. Hän toimi assistenttina Turun yliopistossa 1978-1979. Lisäksi hän on ollut luovan kirjoittamisen ja suomen kielen tuntiopettajana Turun Työväenopistossa 1976-1978 sekä luovan kirjoittamisen tuntiopettajana Oriveden opistossa vuodesta 1982 ja Turun yliopistossa vuodesta 2001. Parkkinen kirjoitti kirjallisuusarvosteluja mm. Turun Sanomiin 1972-1987 ja toimi Turun Sanomien kolumnistina 2001-2004. Kirjakatsauksen toimittaja hän oli 2000-2004. Parkkisen novelleja ja kertomuksia on julkaistu mm. seuraavissa lehdissä: Tyyris Tyllerö, Koululainen, Kaks Plus, Virke, Suomen Kuvalehti ja Sisters Club. Luottamustoimet: Turun ylioppilasteatterin johtokunnan puheenjohtaja 1974-1980, Suomen kielen seuran johtokunnan jäsen 1974-1980, Lounais-Suomen kirjailijoiden puheenjohtaja 1982-1987, Aurinkobaletin johtokunnan jäsen 1984-1989, Suomen Dekkariseuran puheenjohtaja 1984-1994, Valtion kirjallisuustoimikunnan jäsen 1992-1997 ja puheenjohtaja v:sta 2001, taiteen keskustoimikunnan lastenkulttuurijaoston jäsen 1992-1997. V. A. Koskenniemen seuran pj vuodesta 2002. Parkkinen on toiminut vapaana kirjailijana vuodesta 1987.
