Työväen Sivistysliitto on sosialidemokraattisen työväenliikkeen sivistysjärjestö. Tässä kirjassa kerrotaan sen aikaansaannoksista perustamisvuodesta 1919 vuoteen 1999 asti, jolloin se täytti 80 vuotta. Kirjassa kerrotaan myös järjestön johdon yrityksestä 1970-80-lukujen vaihteessa saattaa paikalliset opintojärjestöt keskeiseen asemaan sen toiminnassa. Asiaa käsiteltiin Kalevi Sorsan johdolla, mutta ilman menestystä. TSL:n keskeiset jäsenjärjestöt eivät siitä innostuneet, vaan halusivat pitää TSL:n ennen kaikkea omana palvelijanaan. Se kantoi pitkälle, muttei kuitenkaan tavoittelemaan tosissaan kansanliikkeen kaikkia jäseniä ja kaikkia kiinnostuneita, mikä olisi edellyttänyt vahvaa paikallista näkyvyyttä. Tässä kirjassa kysytään, mitkä olivat sosialidemokratian menetetyt mahdollisuudet.

Kirjan kirjoittaja on filosofian tohtori Jussi Pikkusaari, joka on koulutukseltaan oppikoulun historian ja yhteiskuntaopin opettaja. Hän on toiminut TSL:n opintojohtajana 1966-70, SAK:n koulutussihteerinä 1971-73 ja TSL:n pääsihteerinä loppuvuodesta 1973 vuoteen 1989. Pikkusaari on aikaisemmin kirjoittanut kirjat Työväenluokan ideologia demokraattinen ja reformistinen sosialismi (1975), Yksi isänmaan rakentaja Arvi Pikkusaaren elämä (1984) ja väitöskirjan Vaikea vapaus Sosialidemokratian häviö kirkolle 1850-luvulta 1920-luvulle käydyssä Suomen kulttuuritaistelussa (1998).