Merikasarmin tarinan pääosassa on helsinkiläinen 200-vuotias kaunotar, Katajanokan kasarmi. Tämä Carl Ludvig Engelin piirtämä ja vuonna 1819 käyttöönotettu rakennus tehtiin alun perin venäläisen jalkaväen tarpeisiin.
Myöhemmin käyttäjänä on ollut niin keisarillisen Venäjän kuin itsenäisen Suomen laivasto. Kasarmin tiloihin on kaavailtu vuosikymmenten mittaan työ- ja ojennuslaitosta sekä sairaala. Sitä on ehdotettu niin sotamuseon kuin taidemuseon käyttöön. 1980-luvun jälkipuoliskolta kasarmi on toiminut ulkoministeriön päärakennuksena.
Merikasarmiin kiteytyy koko Katajanokan itäkärjen historia tekijöineen. Rakennuksen pitkään tarinaan mahtuu monen maan matruuseja, sisällissodan punavankeja, telakan levyseppiä ja ulkoministeriön diplomaatteja, miehiä Mannerheimistä Molli-Jori Malmsténiin ja Marokon Kauhusta Venäjän keisariin.