Aistivoimainen romaani teologi-tiedemiehestä, joka joutui totalitaristisen vallankäytön uhriksi.

Teologi-filosofi, matemaatikko, sähköinsinööri ja keksijä Pavel Florenski (1882–1937) eli elämäänsä ennakkoluulottomasti, kurottautui aina olosuhteiden yläpuolelle ja etsi perimmäistä totuutta tieteestä ja Jumalasta. Hänet opittiin tuntemaan Gulagin Leonardo da Vincina.

Elina Kahlan autenttisia dokumentteja ja kaunokirjallista kerrontaa yhdistelevässä romaanissa kuljetaan Florenskin ekstaattisesta lapsuudesta Kaukasian vuorilla matematiikan yliopisto-opintoihin Moskovassa. Vaiherikas elämä vie kuitenkin kirkolliseen akatemiaan. Luostarihaaveistaan huolimatta Florenskista tulee pappi, ja hän toimii kenttäpappina sairaalajunassa. Kommunismin aika ajaa suurperheen isäksi tulleen Florenskin suunnittelemaan Neuvostoliiton sähköistämistä neuvostojohtaja Lev Trotskin alaisuudessa.

Mutta Neuvostoliitto oli tabujen maa. Oli nimiä joita ei saanut mainita, kirjoituksia joita varjeltiin salassa ja ihmiskohtaloita joista valehdeltiin. Viimeiset vuotensa Florenski tekee pakkotyötä vankileireillä, jatkaa tutkimuksiaan ja kirjoittaa kirjeitä perheelleen. Lopulta kirjeet ehtyvät ja on viimeisen tuomion aika.

Levašovon syrjäisellä joukkohaudalla, tuhansien teloitettujen ”viimeisessä osoitteessa”, Elina Kahla törmäsi valokuvaan, josta katsoivat Pavel Florenskin kasvot. Kohtaamisesta tämä kirja sai alkunsa. Elina Kahla on Venäjän kulttuurin tutkija, joka on työskennellyt Moskovassa ja Pietarissa. Hän rakastui modernisti Marina Tsvetajevan runouteen ja on suomentanut venäläistä kaunokirjallisuutta. Kahlalta on aiemmin julkaistu mm. tietokirjat Tuli ja valo: kertomuksia pyhistä naisista (2010) sekä Petsamon marttyyri ja maailman pohjoisin luostari (2020). Gulagin viisas on Elina Kahlan ensimmäinen fiktiivinen teos.