Mitkä voimat vaikuttavat historian kulkuun - vai vaikuttavatko mitkään? Mikä on ihmisen rooli, entä sattuman? Entä mitä oikein on historia, mikä on sen merkitys? Onko historia tiedettä, niin kuin väitetään? Nämä on historianfilosofian klassisia kysymyksiä, joita historioitsijat ja filosofit ovat pohtineet antiikin ajoista lähtien.

Historialla ja historiankirjoituksella on ollut aina merkittävä rooli inhimillisessä ajattelussa ja olemassaolossa. Siksi myös filosofit ovat aina olleet kiinnostuneita aiheesta. Jo antiikissa tuli esiin historianfilosofisesti mielenkiintoisia näkemyksiä historiallisesta kehityksestä ja historiassa vaikuttavista voimista. Kristinusko nosti keskeiseksi ennalta määrätyn kehityksen ajatuksen, joka on nähty myöhemmän edistysajatuksen taustalla. 1600-1700-luvulla filosofit Descartes ja Vico aloittivat nykyaikanakin jatkuvan debatin historiantutkimuksen tieteellisyydestä. Pitkään historianfilosofia pyrki tunnistamaan menneisyyden yleisiä lainalaisuuksia ja päämääriä, kunnes 1900-luvulla kyseenalaistettiin historiantutkimuksen objektiivisuus. Historioitsija on aikansa lapsi, jonka tutkimusaiheet ja selitykset kumpuavat hänen elinaikansa keskeisistä huolenaiheista.

Tässä teoksessa esitellään sekä paikkansa vakiinnuttaneita historianfilosofeja että ajattelijoita, jotka tavallisesti yhdistetään muihin kuin historiatieteellisiin kysymyksiin mutta joiden tuotannossa historialla on merkittävä sija. Teos sopii niin yliopistolliseksi oppikirjaksi kuin historian olemusta pohtivan harrastajan käteen.

Kirjoittajat ovat historiantutkimusta tehneitä filosofeja että teoreettisia kysymyksiä pohtineita historioitsijoita eri yliopistoista.


Sisällys



Kari Väyrynen & Jarmo Pulkkinen

Johdanto



I Historianfilosofian historiaa Hesiodoksesta Hegeliin



Kari Väyrynen

Johdanto



1 Kari Väyrynen

Historian kokonaisuus ja tieteenstatus antiikin aikana



2 Virpi Mäkinen

Historiankäsitys keskiajalla



3 Kari Väyrynen

Descartes, Vico ja kysymys historiallisen tiedon varmuudesta



4 Kimmo Kontio

Jean-Jacques Rousseau ja "kaksi historiaa"



5 Kari Väyrynen

Valistuksen historiankäsityksen paradoksit - Immanuel Kant



6 Jouko Jokisalo

Edistyksen käsite, historianfilosofia ja länsimainen historiankirjoitus



7 Asko Nivala

Friedrich Schlegel ja historian koherenssi



8 Markku Mäki

Hegelin historianfilosofia



II Historianfilosofian uusimmat klassikot Nietzschestä Foucaultiin



Jarmo Pulkkinen

Johdanto



9 Henna Seinälä

Nietzschen historiakäsitys



10 Heikki Saari:

R. G. Collingwoodin historianfilosofiasta



11 Timo Helenius

Paul Ricoeurin käsitys historiantutkimuksesta tieteenä



12 Tero Anttila & Mikko Myllykangas

Michel Foucault - historiatietoisuuden haastaja