KTL Tommi Kasurisen johdon laskentatoimen alaan kuuluva väitöskirja ”Exploring Management Accounting Change in the Balanced Scorecard Context – Three Perspectives” tarkastettiin Helsingin kauppakorkeakoulussa (HKKK) 31.1.2003. Vastaväittäjänä toimii professori Markus Granlund Turun kauppakorkeakoulusta ja kustoksena professori Kalervo Virtanen HKKK:sta Johdon laskentatoimen muutos on ollut viime vuosina vilkkaan keskustelun kohteena. Konkreettisimmillaan tämä keskustelu on kohdistunut toimintolaskennan (activity based costing/management) tai tuloskortin (balanced scorecard) käyttöönottoon. Vaikka toimintolaskenta ja tuloskortti alkavat jo olla yleisiä teemoja sekä alan oppikirjoissa että käytännön organisaatioissa, on olemassa viitteitä siitä, ettei näitä ilmiöitä ja niiden seurauksia ole aina ymmärretty oikein. Ei ole myöskään varmaa, että käytännön sovellukset palvelevat yritysjohdon alunperin suunnittelemia tarkoituksia. Kasurisen väitöskirjan tavoitteena on hakea selityksiä ja käytännön ratkaisuja näihin sekä yritysmaailmaa että johdon laskentatoimen tutkimusta koskettaviin ongelmiin. Väitöskirja käsittelee johdon laskentatoimen muutosta tuloskortin näkökulmasta. Tutkimuksessa sovelletaan case-menetelmää, ja tutkimuskohteiksi on valittu yhteensä viisi eri yksikköä kahdesta suomalaisesta pörssiyrityksestä. Tutkimus koostuu johdanto-osasta ja kolmesta artikkelista, joista kaksi on julkaistu ns. blind review –menettelyä noudattavissa tieteellisissä aikakauskirjoissa. Väitöskirjan tutkimustulokset voidaan tiivistää seuraavasti: 1) Kaikki yleisesti esillä olleet tuloskortin onnistunutta käyttöönottoa tavoittelevat toimintamallit eivät tarpeeksi selkeästi huomioi organisaatio-ympäristöä, jossa muutos tapahtuu. Tämä puute saattaa jopa olla eräs syy havaintoihin, joiden mukaan muutosprojektit eivät aina ole menestyksellisiä, vaikka käyttöönotto olisi muilta osin taidokkaasti toteutettu. Väitöskirjassa kehitetty muutosmalli tarjoaa yhden vaihtoehdon muutosympäristön analysoimiseen jo projektin alkuvaiheessa. 2) Ainoastaan osa laskentatoimen uusien innovaatioiden ominaispiirteistä todella otetaan käyttöön organisaatioissa. Koska käyttöönotetut piirteet yleensä kuvastavat organisaatiossa jo vallitsevia toimintatapoja, menetetään tällöin helposti jokin innovaation olennainen osa. 3) Vaikka yrityksissä käytössä olevien toimintamallien voidaan perustellusti ajatella rakentuvan enemmän menneisyyden tulkinnasta kuin tulevaisuuden odotuksista, väitöskirjan tulokset indikoivat melko selvästi, että myös toimintamallien syntyprosessia kannattaa pyrkiä tietoisesti ohjaamaan. Väitöskirjassa kuvattu käsitteellistämismalli tarjoaa yhden vaihtoehdon tähän prosessin ohjaukseen. Kasurinen kuvaa myös sitä, kuinka onnistunut muutosprojekti on itse asiassa sekoitus vallitsevien rutiinien ymmärtämistä ja ajoittain voimakastakin pyrkimystä vaikuttaa prosessin lopputulokseen.