Ulkomailta tehtävissä suurissa sotilasmateriaalin hankinnoissa pyritään kotimaasta ulos menevää valuuttamäärää pienentämään tekemällä osa valmistuksesta vastakauppoina kotimaassa. Tavallisesti suorien vastakauppojen kohteena ovat kaluston loppukokoonpanot ja testaukset, joilla saadaan kotimaahan työn lisäksi kaluston koko elinjakson aikaisessa ylläpidossa tarvittavaa tietämystä, laitteistoa ja osaamista. Toisena kohteena ovat joidenkin omiin resursseihin ja tarpeisiin sopivien osien valmistus, joilla kehitetään valmistus- ja korjausosaamista.
Tutkimus Tutkimusotteena on kuvaileva tapaustutkimus, jossa tutkimuksen pääkohteena on Ilmavoimien 1990-luvulla tehty Hornet-hankinta ja sitä täydentävänä tutkimuskohteena 1980-luvulla tehty Hawk-hankinta. Tutkimuksen pääkysymys on: Miten uuden lentokaluston loppukokoonpanot ja testaukset on valmisteltu ja toteutettu suomalaisilla keskuskorjaamoilla ja sen jatkona miten ne vaikuttavat kaluston ylläpitoon. Lisäkysymyksenä on: Millaisia uusia innovaatioita voisi kehittää asioiden hoitamiseksi nykyistä paremmin. Tutkimuksen pääosan muodostavat deskriptiiviset kuvaukset suoriksi vastakaupoiksi valittujen lentokoneen ja sen laitteiden loppukokoonpanojen valmistelusta, toteutuksesta ja kaluston käytön aikaisen ylläpidon aloitusvaiheesta keskuskorjaamoilla (miten asiat olivat tai miten ne toteutettiin).
Tutkimuksessa tarkastellaan ja kuvataan tutkimuskokonaisuuteen liittyvinä tekijöinä erikseen toimintaympäristöä, osaamisen kehittymistä, työn oppimista ja työmenetelmiä, toimintojen ja tieto-aineiston sovittamista uusiin olosuhteisiin ja vastakaupan periaatteita sekä koko prosessin toimintaa.
Päätavoitteen (kuvaukset) lisäksi on tarkasteltu osa-alueilla kohteita, joissa nykyistä käytäntöä voitaisiin parantaa (miten asiat voitaisiin toteuttaa nykyistä käytäntöä paremmin). Näitä preskriptiivisiä metodeja (miten asiat pitäisi hoitaa), jotka toimivat paremmin kuin käytetty metodi (miten asiat hoidettiin) on tarkasteltu innovaation toteutuksena.
Tulokset ja johtopäätökset Tutkimuksen päätuloksena ovat Hornet- ja Hawk - hankintojen suorien vastakauppaprojektien toteutuksen sekä kaluston keskuskorjaamotasoisen ylläpidon toteutuksen kuvaukset, joiden perusteella on kehitetty preskriptiiviset metodit osaamisen siirtämiseksi, ohjeiden sovittamiseksi uuteen ympäristöön, alihankintatyön arvioimiseksi ja vastakauppojen valinnan helpottamiseksi.
Tarkasteltujen esimerkkien mukaan oikein valittujen vastakauppatöiden hyöty kasvaa pelkästä loppukokoonpanosta ja testauksesta lentokaluston koko käyttöiän kattavaksi ylläpitohyödyksi, joka on huomioitava kustannustarkasteluissa. Varsinkin osaamisen kehittymisen kannalta on edullista, että kokoonpanija jatkaa kaluston ylläpitäjänä.
Ylläpidon ja sen ohjeiden sovittaminen lentokaluston käytön uusia (kulloinkin todellisia) olosuhteita vastaavaksi on paljon laajempi ja tärkeämpi prosessi, kuin yleisesti ”ohjeiden kääntämisellä kieleltä toiselle” ymmärretään. Sovittamisella varmistetaan kaluston käytettävyys, turvallisuus ja parannetaan samalla kaluston käytön taloudellisuutta.
Mahdolliset sovellutukset Lentokalustoprojektien lisäksi tutkimuksessa kuvattuja ja esitettyjä metodeja voidaan käyttää myös muissa vastakauppojen toteutuksissa, osaamisen ja teknologian siirroissa, piensarjatöiden arvioinneissa sekä suurta käyttöturvallisuutta ja jatkuvaa ylläpitoa vaativan kaluston hankinnassa ja ylläpidossa.
