Tutkimuksessa selvitetään, mitä "opintopiste" tarkoittaa. Tarkastellaan käsitehistoriaa korkeakoulupoliittisissa ohjausasiakirjoissa ja vertaillaan näissä esiintyviä merkityksenantoja "opintopisteen" käytön todellisuuteen osana korkeakoulujen opetussuunnittelua ja opintojaksojen mitoitusta. Mitä tapahtuu, jos ohjausasiakirjojen merkityksenannot eivät vastaa käytön todellisuutta? Miten semantiikan ero pragmatiikasta voi johtaa korkeakouluohjauksellisiin virhearviointeihin? Näihin kysymyksiin vastattaessa käsitellään muun muassa seuraavia erityisteemoja: Onko opiskelijan opintopistettä kohden käyttämä opiskeluaika 27 tuntia? Kuinka paljon todelliset opintoajat vaihtelevat, ja mistä vaihtelu johtuu? Voiko oppilaitos vaikuttaa opintopisteiden kertymiseen muulla tavoin kuin opintopistekohtaista työmäärää muuttamalla (vähentämällä)? Kuinka paljon opiskelija opiskelee tutkintonsa aikana ja miksi? Onko mittarin ohjausvaikutus oikeudenmukainen, ja onko se koulutuksen kehittämisen kannalta tehokas? Tarkastelun pohjalta johdetaan käytännöllisiä kehitysehdotuksia "opintopisteen" käytölle osana korkeakouluohjausta opintotukijärjestelmästä korkeakoulujen rahoitusmalliin. Miten "opintopistettä" tulisi muuttaa, jotta se toimisi sille asetetuissa käyttötarkoituksissa?