Köyhiä sukulaisia on Ljudmila Ulitskajan ensimmäinen julkaistu teos. Se ilmestyi ensin Ranskassa vuonna 1993, ja Venäjällä vasta sen jälkeen. Kertomussyklissä ilmeni ensimmäistä kertaa Ulitskajan myöhemmillekin teoksille tunnusomainen piirre: arkielämän ja metafyysisten syvyyksien välinen kuilu ei ole niin syvä kuin voisi luulla. Kertomusten päähenkilöt – pääosin naisia – elävät kuin olisivat tunteneet ”elämän salaisuuden” intuitiivisesti syntymästään saakka, eivätkä läheiset useinkaan ymmärrä heidän jokapäiväisten toimiensa outoa logiikkaa.

Tähän suomenkieliseen laitokseen on liitetty itsenäisenä pienoisromaanina alun perin ilmestynyt Sonetška-teos (1995). Sonetška-pienoisromaanin päähenkilö elää koko ikänsä kirjallisuudesta siinä missä muut jokapäiväisestä leivästä. Jopa onnellinen avioliitto ja perhe-elämä vaikuttavat tilapäisiltä poikkeamilta tältä elämän valtatieltä. Yksin jäätyään Sonetška palaa hyväntuoksuiseen kirjamaailmaansa ikiajoiksi. Alkuteokset: Bednyje rodstvenniki; Sonetška.

Ljudmila Ulitskaja (s. 1943) on yksi Venäjän arvostetuimmista ja myös kansainvälisesti palkituimmista nykykirjailijoista. Moskovassa asuva Ulitskaja on koulutukseltaan perinnöllisyystieteilijä. Novellien ja romaanien lisäksi hän on kirjoittanut näytelmiä ja elokuvakäsikirjoituksia. Hän on saanut lukuisia suuria venäläisiä ja kansainvälisiä palkintoja, muun muassa Venäjän Booker-palkinnon, Simone de Beauvoir -palkinnon sekä vuonna 2014 erittäin arvostetun Itävallan valtion kirjallisuuspalkinnon. Hän on kirjailijantyönsä ohella tullut tunnetuksi myös poliittisena aktivistina.