Suomalainen yhteiskunta ikääntyy vauhdilla. Tämä ei sinänsä ole kielteinen ilmiö, sillä eliniän piteneminen on seurausta yleisen hyvinvoinnin kasvusta. Ikääntyminen on haaste suomalaiselle palvelujärjestelmälle.
Tämän kirjan kirjoittajat lähestyvät ikääntymistä sekä seniori- ja vanhustyötä sosiaalisesta ja kulttuurisesta näkökulmasta. Tällöin ikääntyvä ihminen on kokeva, tunteva ja ympäristöään merkityksellistävä toimija, eikä suinkaan passiivinen hoidon kohde. Kirja jakautuu kahteen osaan. Teoriaosassa pohditaan ikääntyvien elinoloja ja toimintakykyä, paikkoja ja paikallisuutta, elämän merkityksellisyyttä, hoivaa ja sosiaalisia verkostoja. Käytäntöosassa esitellään perusteellisesti erilaisia ammatillisia käytäntöjä. Oman lukunsa saavat niin muistelutyö, kirjoittaminen, kuvataide, teatteri, musiikki kuin vihreä ympäristökin. Lisäksi tarkastellaan sosiokulttuurista lähestymistapaa kuolemaan sekä verkosto- ja yhteisösuuntautunutta työtä. Kirjoittajat ovat seniori- ja vanhustyön tutkijoita, opettajia ja käytännön soveltajia yliopistoista, ammattikorkeakouluista ja kentältä. Kirja on tarkoitettu oppikirjaksi ja käytännön oppaaksi, mutta se tarjoaa uusia näköaloja myös ikääntyvien omaisille ja kaikille arvokkaasta vanhenemisesta kiinnostuneille