Isadora on nelikymppinen pyörätuoliin halvaantunut Kansallisoopperan entinen balettitanssijatar. Hänen elämänsä ankarien ehtojen kautta Marja Wichin romaani tarkastelee elämän, onnen ja ihmisten kohtaamisten ehtoja yleensä. Isadoran muistoissa mennyt, "elantolainen" työväen-Helsinki herää eloon, ja varhaisen nettideittailun kuvauksissa on niissäkin omaa nostalgiaansa. Loppuratkaisussa on kauneutta, joka on sukua Jean Renoirin vanhuslempiväisille Onnen hetkiä-episodielokuvassa.