Euroopan sotahistorian dosentti Markku Salomaa sai idean tähän kirjaan syyskuussa 2012 ollessaan arkistotutkimuksia tekemässä Moskovassa ja sattui Kremlin kupeessa olevalle Maneesin torille, missä myytiin maailman kosmopoliitteja kuvaavia Matrjoška -nukkeja. Niistä yksi oli erityisen tutun näköinen. Siinä luki ”Hallonen”. Kirjan nimi ”Tarza” tulee Tarjan englanninkielisestä äänneasusta, jolla häntä on ulkomailla kutsuttu.

Ulkoministeri ja tasavallan presidentti Tarja Halosen visiossa ja missiossa sotien aikakausi oli peruuttamattomasti ohi. Hän kävi taisteluun rauhan puolesta ja riisui yli puolet Mauno Koiviston puolustusvoimien vahvuudesta. NATO:sta ei pitänyt edes keskustella, vaikka Martti Ahtisaari avasi keskustelun. Halosen ylipäällikkyyden vuodet 2000-2012 olivat epävakaat ja suorastaan vaaran vuodet. Kriittisin oli vuosi 2003.

Maassa oli vuoden sisällä kolme pääministeriä. Venäjä oli juuttunut toiseen Tšetšenian sotaan ja tšetšenialaiset terroristit iskivät Moskovaan. ABM-ohjustorjuntasopimus ja Start II -aserajoitussopimus raukesivat. Yhdysvallat, Britannia ja Australia kävivät salamasodan Irakissa. Eduskunta vaati selvitystä, oliko Venäjä vaatinut sotilaallista yhteistoimintaa Suomelta. Viro, Latvia ja Liettua hakivat NATO:n jäsenyyttä. Valtiojohtoa vakoiltiin.

Epätietoisuus, epävarmuus, epävakaus levisi. Ilma oli sakeana spekulaatioita ja skenaarioita. Halosen poliittisen kummisedän Kalevi Sorsan kuolema 2004 pelasti paljon. Vuoden 2012 YK-äänestys turvaneuvostopaikasta pudotti Halosen visiot ja missiot paikalleen. Yritys istua aidalla idän ja lännen välissä ei onnistunut.