Tämän sotatieteellisen johtamisen alan monimenetelmällisen väitöstutkimuksen tavoitteena oli tuottaa uutta tutkittua tietoa salaisen tietolähdeoperaation toteuttamisesta keskittyen sen eri vaiheissa tapahtuvaan vuorovaikutukseen, tietolähteen motivaatioon ja tietolähteeltä hankitun tiedustelutiedon arviointiin.

Tämän tiedustelututkimuksen piiriin kuuluvan työn tarve on johdettu tiedustelu- ja turvallisuusviranomaisen toiminnalle asetettavista vaatimuksista toteuttaa salaisten tietolähdeoperaatioiden suunnittelu, valmistelu ja johtaminen siten, että operaatioissa hyödynnetyt työkalut ja menetelmät perustuvat vankkaan sekä tieteellisesti päteväksi osoitettuun perustaan.

Henkilötiedustelun ja salaisen tietolähdetoiminnan toteutuksen eri vaiheisiin keskittyvää tutkimusta ajatellen väitöstutkimuksen tulokset tarjoavat suomalaisen tiedustelututkimuksen näkökulmasta ainutlaatuisen näkymän tietolähdetoiminnan aikana tapahtuvaan vuorovaikutukseen, tietolähteen motivaation ja suullisen tiedustelutiedon arviointiin. Kansainvälisesti tarkastellen väitöstutkimus tarjosi tutkimusalalla vähemmin käsitellyn kootun näkymän salaisen tietolähdeoperaation eri vaiheisiin ja niiden välisiin kytkentöihin.

Väitöskirjan tuloksia voidaan hyödyntää suomalaisten tiedustelu- ja turvallisuusviranomaisten tietolähdetoiminnan kehittämisessä sekä henkilötiedustelun johtamisen kehittämisessä. Tulosten avulla on myös mahdollista arvioida muiden valtioiden tiedustelu- ja turvallisuuspalveluiden toteuttamien tietolähdeoperaatioiden Suomelle aiheuttaman uhkan eri ilmenemismuotoja. Lisäksi tuloksia hyödyntämällä voidaan kehittää viranomaisten ja yritysmaailman sisäisten uhkien hallintaa, kun potentiaalia rekrytoinnille altistavia tekijöitä kyetään tunnistamaan omassa henkilöstössä aiempaa yksityiskohtaisemmin.

Tutkimuksen tulokset tarjoavat hedelmällisen pohjan jatkotutkimuksen toteuttamiselle kunkin toimijan erityisiä tarpeita silmällä pitäen.