Hutsula on hirtehinen, traaginen ja rivo kirja Puolan kommunismin ajan homojen alakulttuurista. Kirjan sankarit eivät ole trendikkäitä, salonkikelpoisia sisustushomoja, vaan yhteiskunnallista marginaalia: vanhoja, köyhiä, lihavia ja irstaita setiä. Tai tätejä.

Omassa kielessään he ovat "siskoja" ja "neitejä", jotka roikottavat ranteitaan ja vähät välittävät siitä, että heitä tuijotetaan ja heidän peräänsä huudetaan "vitun hintti". He tekevät päivätyönsä hanttihommissa vailla kunnianhimoa tai urasuunnitelmia voidakseen keskittyä elämän tärkeämpiin asioihin - eli miesten iskemiseen. Kaikkein mieluiten tietysti ihannemiesten, jollaisina he näkevät isot, miehekkäät heterojuntit, jotka humalassa ja seksinnälkäisinä ovat valmiita pelehtimään vaikka neitihomojen kanssa.

Witkowski on kirjoittanut yleisinhimillisen romaanin, joka tekee hätkähdyttävän eron mediassa hallitsevaan homokuvaan ja herättää kysymyksen: Onko jälleen yksi vapauden alue kaventunut, kun homoseksuaalisuuskin on alkanut siirtyä yhteiskunnan kontrollin piiriin? Kysymys vapaudesta, identiteetistä ja himosta on kaikille ihmisille yhteinen. Siksi Witkowskin sanka(ritta)rien groteski, anarkistinen nauru jää soimaan korviin pitkäksi aikaa.