Mikko Laapaksen väitöskirjan tavoitteena on selvittää rikosoikeudellisena prosessiperiaatteena tunnetun itsekriminointisuojan vaikutusta vero-oikeudessa. Käytännössä tämä tarkoittaa tutkimusta siitä, kuinka itsekriminointisuoja tulee ottaa huomioon verotusmenettelyssä.



Tutkimuksen lähtökohtana on, että itsekriminointisuoja voi vaikuttaa verotusmenettelyssä sekä sovellettaviin prosessiperiaatteisiin että vero-oikeudellisten sanktioiden määräämiseen. Konkreettinen vaikutus ilmenee siinä, kuinka suhtaudutaan vero-oikeudelliseen sääntelyyn perustuviin ilmoittamis- ja selvitysvelvollisuuksiin, joita ei perinteisessä rikosprosessissa voitaisi asettaa itsekriminointisuojasyistä. Samalla itsekriminointisuoja voi tietyissä tilanteissa vaikuttaa vero-oikeudellisten sanktioiden käyttämiseen tiedonantovelvollisuuksien tehosteena.



Tutkimuksessa selvitetään myös niitä lainsäädännön muutostarpeita, joita itsekriminointisuojan ja vero-oikeudellisen sääntelyn välinen jännite voi edellyttää.



Tutkimuksessa systematisoidaan itsekriminointisuojan soveltamisalaa vero-oikeudessa ja samalla arvioidaan yksityiskohtaisemmin verotusmenettelyyn liittyviä tilanteita, joissa itsekriminointisuoja aktualisoituu.



Teoksessa pyritään selvittämään vastauksia mm. seuraaviin tutkimusaiheen kannalta yksityiskohtaisempiin kysymyksiin:.



Milloin verovelvollisen kohtaama rikosoikeudellisen syytteen uhka on siinä määrin ilmeinen, että itsekriminointisuojaa sovelletaan verotusmenettelyssä, joka itsessään on hallinnollinen menettely?

Voidaanko itsekriminointisuojaa soveltaa verotusmenettelyssä siksi, että rikosoikeudellisen rangaistuksen sijaan verovelvollista uhkaa rikosoikeudelliseen rangaistukseen rinnastuva veronkorotus (ns. hallinnollinen rikosprosessi35)? Toisin sanoen voiko hallinnollinen verotusmenettely itsessään muuttua itsekriminointisuojan näkökulmasta rikosoikeudelliseen prosessiin rinnastuvaksi (verotusmenettelyn sisäinen itsekriminointisuoja)?

Kuinka verotusmenettelyssä voidaan itsekriminointisuoja huomioon ottaen yhtäältä turvata verovelvollisen asianmukainen oikeusturva ja toisaalta veroviranomaisen toimintamahdollisuudet sekä tehokas verotusmenettely? Mitä mahdollisia lainsäädäntömuutoksia nämä voivat edellyttää?

Tutkimuksessa pyritään lisäksi selvittämään myös sitä, kuinka itsekriminointisuoja tulisi huomioida oikeushenkilöiden kohdalla. Samalla etsitään vastauksia siihen, tuleeko itsekriminointisuojaa joltain osin soveltaa myös verotusmenettelyssä sivullisilmoittajiin eli kolmansiin tahoihin.



Tutkimuksessa käsitellään pääosin tuloverotuksessa sovellettavaa itsekriminointisuojaa ja keskitytään Verohallinnon toimittamaan verotusmenettelyyn.