Rakastetun runoilijan elämän koko kaari
Inkeriläispakolaisesta olympiavoittajaksi ja akateemikoksi. Runot, perhe ja äitiys, uusi elämä Martti Haavion kanssa.
Kuusivuotiaana Aale Tynni pakeni perheineen Venäjän vallankumousta. Runotytöstä kasvoi lukijoiden rakastama lyyrikko ja arvostettu suomentaja. Hän sai yli 50-vuotisella urallaan useita palkintoja, sävähdyttävimpänä Lontoon taideolympialaisten kultamitalin 1948.
Nuoruuden avioliitosta syntyi kolme lasta, Aale Tynnin ja Martti Haavion suhteesta skandaali. Uusia ristiriitoja järjestivät taiteelliset taistelut ja perheen toistuvat tragediat.
Avoin, kiehtova elämäkerta valottaa myös runojen syntyä ja jatkuvaa uusiutumista ajan paineessa. Se hyödyntää suvun kirjeitä, lasten päiväkirjoja ja Aale Tynnin julkaisemattomia muistelmia.
Riitta Seppälä on Aale Tynnin tytär ja toimittanut äitinsä teoksen Kuva kaivattuni. P. Mustapään runojen taustaa. Hänen poikansa, dosentti Mikko-Olavi Seppälä on kirjoittanut useita kulttuurihistoriallisia teoksia.
Ehdolla Kanava-palkinnon 2013 voittajaksi: Vuoden paras elämäkerta. Runoilijan traaginen elämä esitetään tyylikkäällä tavalla. Mikko-Olavi Seppälä ja Riitta Seppälä tekevät näkyväksi, kuinka Aale Tynnin ja Martti Haavion eli P. Mustapään rakkaustarinassa otetaan mittaa aikakauden ahtaista moraalisäännöistä. Teos kertoo siitä, miten taiteilijakin on aina oman aikansa vanki, mutta kirjoittaa silti ikuista runoutta, aikansa yli.
Filosofian tohtori Mikko-Olavi Seppälä (s. 1975) on tietokirjailija ja dosentti Helsingin yliopistossa. Hänen väitöskirjansa käsitteli Suomen teatterihistoriaa, jota hän myös opettaa yliopistolla. Sittemmin Seppälä on kirjoittanut useita kulttuurihistoriallisia teoksia. Vuonna 2013 Seppälä julkaisi kiitetyn elämäkerran omasta isoäidistään runoilija Aale Tynnistä. Teoksen Aale Tynni. Hymyily, kyynel, laulu hän kirjoitti yhdessä äitinsä Riitta Seppälän kanssa. Kotikaupunki Helsinki on aina innostanut syntyperäistä stadilaista, ja Seppälä onkin uuttera paikallishistorioitsija. Hän on kirjoittanut ja ollut mukana kokoamassa useita Helsinki-aiheisia teoksia. Värikkäitä tarinoita pääkaupungin historiasta sisälsi myös vuonna 2009 ilmestynyt elämäkerta kuplettilaulaja J. Alfred Tannerista. Seppälä on itse harrastanut saksalaista lied-laulua, mutta Tannerin myötä iski kipinä perinteiseen suomalaiseen huumorilauluun. Taiteellinen lied ja ilkikuriset kupletit saattavat tuntua toistensa vastakohdilta, mutta näin ei välttämättä ole. ”Jos laulaa huonosti, liedistä tuleekin kupletti ja toisinpäin”, toteaa kirjailija, joka esiintyy myös kuplettiperinnettä päivittävän Sakilaiset-orkesterin solistina. Seppälä on toiminut aktiivisesti sekä Helsinki-Seurassa että pääkaupungin kieltä ja perinteitä vaalivassa Stadin Slangi -yhdistyksessä. Mikko-Olavi Seppälän teoksia: Juureva kosmopoliitti: Kulosaaren yhteiskoulun historia 1940–2015, SKS, 2015 Aale Tynni. Hymyily, kyynel, laulu (yhdessä Riitta Seppälän kanssa), WSOY, 2013 Vuosisadan kampanja – Suomalaisen Työn Liitto 1912–2012, STL, 2012 Suomen teatteri ja draama, (yhdessä Katri Tanskasen kanssa), Like, 2010 Suomalaisen työväenteatterin varhaisvaiheet, SKS, 2010 Hauska poika: kuplettilaulaja J. Alfred Tanner, WSOY, 2009 Kaivopuisto (toimitus Mikko-Olavi Seppälä, Sauli Seppälä, Taneli Eskola, Martti Helminen ja Maunu Häyrynen), Helsinki-Seura, 2008Riitta Seppälä on Aale Tynnin tytär ja toimittanut äitinsä teoksen Kuva kaivattuni. P. Mustapään runojen taustaa.
