”Hyppy tuntemattomaan”, luonnehtivat viulisti Mirka Malmi ja pianisti Tiina Karakorpi Toisia suomalaisia viulusävelmiä -levyn tekemistä. Levyn teokset tulevat kaanonin ulkopuolelta. ”Soittajalla ei ole ennakkoon mielikuvaa siitä, miten pitäisi soittaa. Ei ole ohjenuorana tulkintaperinnettä, johon turvautua. On vain hypättävä.”

Toisia suomalaisia viulusävelmiä luo uuden näkökulman suomalaiseen ja pohjoismaiseen viulumusiikkiin. Levyn kuusi säveltäjänimeä ovat suomalaisia tai suomalaistaustaisia naisia, jotka ovat syntyneet 1800-luvun puolivälissä. Heidän säveltäjänäänensä kytkeytyvät jännitteisin tavoin eurooppalaisen viulumusiikin myöhäis- ja uusromanttisiin suuntauksiin. Samalla ne ilmentävät omintakeisia tyylejä ja aiemmin huomiotta jätettyjä musiikkiperinteitä – sitä länsimaisen taidemusiikin salaista puutarhaa, jonka on luonut toinen, marginalisoitu sukupuoli. Nämä säveltäjät olivat aikoinaan tunnettuja, ja usea heistä oli myös esiintyvä virtuoosimuusikko. Sittemmin heidät kuitenkin ”unohdettiin” historiankirjoituksesta.

Mirka Malmi (s. 1977) ja Tiina Karakorpi (s. 1978) ovat työskennelleet pitkäjänteisesti naisten musiikin parissa. Vuonna 2019 Malmi ja Karakorpi nauhoittivat Yleisradiolle kantanauhoja suomalaisten säveltäjänaisten teoksista. Heidän muusikkouteensa kuuluu tiivis yhteistyö musiikintutkijoiden ja musiikkitoimijoiden kanssa.

Suurinta osaa levyn teoksista ei ole aiemmin levytetty, ja myös niiden nuotit ovat olleet vaikeasti saatavilla. Siksi Toisia suomalaisia viulusävelmiä -hanke on tuottanut äänitteen ohella samoista teoksista nuottijulkaisun (Fennica Gehrman, 2021).

Karakorpi toteaa: ”Koen ylpeyttä siitä, että saan olla osa Toisia suomalaisia viulusävelmiä -hanketta.” Malmi täydentää: ”Ja osa säveltävien ja esiintyvien muusikkonaisten pitkää ketjua, joka ei ole koskaan katkennut, vaikkei sitä ole aina nähty.”